Tasoittamatta oleva säännöllinen keskimääräinen työaika oikeuttaa ylityön korotusosiin
Keskimääräisen säännöllisen työajan käyttö edellyttää etukäteistä suunnittelua ja työajan tasoittumisesta huolehtimista.
Rakennusliiton jäsen työskenteli rakennusmiehenä järjestäytyneessä yrityksessä, jossa oli solmittu työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopimus säännöllisestä keskimääräisestä työajasta. Sopimuksen mukaan työntekijän työaika olisi voitu järjestää siten, että säännöllinen työaika olisi enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa työajan tasoittuessa keskimäärin 40 tuntiin viikossa työnantajan määräämällä tavalla 6 kuukauden aikana.
Työntekijä oli työskennellyt säännöllisesti vähintään 10 tunnin työpäiviä ja myös viikonloppuisin. Työntekijälle oli suoritettu palkka tehtyjen tuntien mukaan perustuntipalkan perusteella. Työnantaja ei ollut suunnitellut työajan tasoittumista etukäteen mitenkään, antanut työntekijälle tasoittumisvapaata yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta tai muutoin huolehtinut työajan tasoittumisesta eikä yhtiössä ollut laadittu työehtosopimuksen keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä edellyttämää työvuoroluetteloa. Työntekijä lomautettiin viikkoa ennen 6 kuukauden tasoittumisjakson päättymistä ilman, että työnantaja oli tasoittanut hänen työaikaansa keskimääräiseen 40 tuntiin. Työntekijä päätti työsuhteensa myöhemmin yli 200 päivää kestäneen lomautuksen perusteella.
Käytettäessä keskimääräistä säännöllistä työaikaa työnantajan on laadittava työajan tasoittumissuunnitelma, josta tulee käydä ilmi vähintään tasoittumisjakson jokaisen viikon säännöllinen työaika. Tasoittumissuunnitelma on laadittava etukäteen sille ajanjaksolle, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Maksamattomia työsuhdesaatavia selvitettäessä ilmeni, että työntekijä oli suorittanut merkittävän määrän viikkoylityötä, jonka työnantaja oli kuitenkin katsonut virheellisesti olevan säännöllistä työaikaa. Työntekijälle ei ollut suoritettu ylityökorvausta 50 viikkotyötunnin ylittäviltä osin, sunnuntaityökorvausta tai viikkolepokorvausta. Suorittamatta oli myös 50 % korotettu palkka keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta, joita ei ollut tasoitettu.
Käräjäoikeus velvoitti työnantajan suorittamaan työntekijälle tasoittumatta olleen työajan osalta 50 % korotusosan sekä ylityökorvausta, sunnuntaityö- ja viikkolepokorvausta ja 7,7 % erilliskorvausta sekä 18,5 % lomarahaa odotusajan palkkoineen. Maksettavaa kertyi viivästyskorkoineen yli 4.000 euroa.
Teksti: Mia Sinda
