24 työpaikkakuolemaa vuonna 2022
Kuolemien määrässä palattiin vanhaan huonoon normaaliin poikkeuksellisen vuoden 2021 jälkeen.
Rakennusliiton jäsenlehti
17.3.2023
Kuolemien määrässä palattiin vanhaan huonoon normaaliin poikkeuksellisen vuoden 2021 jälkeen.
Jaa artikkeli
Vuosi 2021 jäi poikkeuksellisena vuotena tilastoihin, sillä sen aikana kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui 13 kappaletta. Vuonna 2022 määrä lähes tuplaantui. Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2022 sattuneissa kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa kuoli 22 palkansaajaa ja 2 yrittäjää. Kuolleista 23 oli miehiä ja yksi nainen. Kahdessa (2) tapauksessa kuollut oli ulkomaan kansalainen.
– Vuonna 2021 kuolemien määrä oli historiallisen alhainen. Olemme pohtineet, mikä siihen oli syynä. Yksi mahdollisuus on, että silloin on vielä liikuttu vähemmän ja tehty enemmän etätöitä. Se vuosi oli poikkeuksellinen, sillä 10 vuoden keskiarvo on noin 20:n kuoleman luokkaa, työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola Tapaturmavakuutuskeskuksesta sanoo.
Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi kuolemaan johtaneet työtapaturmat muun muassa toimialan perusteella. Toimiala yritykselle määräytyy sen pääasiallisen liiketoiminnan mukaan. Tilastointitapa eroaa Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n tilastointitavasta, jossa kiinnitetään huomio tapahtumapaikkaan (esim. työmaa) tai laajemmin alaan, jolla työntekijä toimii.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilaston mukaan kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla toimivien yritysten työntekijöille ja yrittäjille sattui vuonna 2022 yhteensä 9 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, rakennusalalla 5.
– Kuljettajille sattuu tapaturmia nimenomaan kopin ulkopuolella. TVK:ssa ajatus tehdä tutkimusta siitä, minkälaisia onnettomuuksia on sattunut ja mitkä riskit ovat korostuneet raskaan kaluston huollossa ja häiriön poistossa. Riskitekijöitä erityisesti muuttuvan työympäristön ja yksin työskentelyn osalta vaikuttaisi olevan paljon, Veijola toteaa.
Rakennusliiton laskutavan mukaan kuljetusalankin onnettomuuksista osa on sattunut rakennusalan työntekijöille, kun kyseessä ovat esimerkiksi infratyöt. Tällä laskutavalla alalla sattui 10 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on saman verran kuin vuonna 2021. Rakennusalan työpaikkakuolemista ja tapaturmista on luvassa lisää tietoa tämän vuoden keväällä, kun TVK:n tarkemmat tilastot valmistuvat.
Talonrakentamisessa 3 kuolemaa
Elokuussa muuraustyötä tehnyt henkilö putosi mastolavanostimelta talonrakennustyömaalla. Syyskuussa nokkaletku osui henkilön päähän betonipumppuauton puhdistuksen yhteydessä työmaalla. Lokakuussa kuormanpurussa avustanut henkilö putosi minikuormaajan päältä.
Infratöissä 5 kuolemaa
Tammikuussa radalla mittaustöitä tekemässä ollut 1 henkilö jäi raiteilla liikkuneen junan alle, 1 kuljettaja jäi ojaan kaatuneen betoniauton alle ja 1 maanrakennustyömaalle putkikuormaa purkanut autonkuljettaja jäi putkinipun alle. Toukokuussa henkilön päälle putosi nosto-ovi maanrakennusyrityksen hallilla. Toukokuussa kauhakuormaajaa korjannut työntekijä joutui puristuksiin ja menehtyi saamiinsa vammoihin.
Muussa rakentamisessa 2 kuolemaa
Kesäkuussa palkki putosi työntekijän päälle teollisuuslaitoksen rakennustyömaalla. Marraskuussa työntekijä puristui betonielementin nostossa kaatuneen betonielementin alle elementtitehtaalla.
Teksti ja kuva: Johanna Hellsten
Jaa artikkeli
Työeläkeyhtiö Varmaan tulleiden uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi noin 7 prosenttia vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Useimmin työkyvyttömyyseläkettä haki rakennus- tai kuljetusalan työntekijä tuki- ja liikuntaelinten sairauden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeitä myös myönnettiin rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille.
– Hakemusmäärän kasvu kohdentui eniten 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmään, eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.
Uusissa työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin työkyvyttömyyden syy, osuus oli 34,4 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 26,4 prosenttia.
– Rakentamisen toimialalla suurin työkyvyttömyyden ensisijainen syy ei ole mielenterveys, vaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat 3 viime vuoden aikana olleet ensisijaisena diagnoosina lähes puolella (47 prosenttia) työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista rakentamisen toimialalla. Toisella sijalla on mielenterveys, jonka osuus kokonaisuudesta on alle 20 prosenttia, Rasi kertoo.
Rasin mukaan nämä 2 syytä muodostavat noin 2/3 kaikista työkyvyttömyyden syistä.
– Tämä nyrkkisääntö pätee koko asiakaskannassamme, tosin mielenterveyden painoarvo on rakennusalalla selvästi keskimääräistä pienempi.
Yhteiskunta
13.3.2025
Kolumni
13.3.2025
Yleinen
11.3.2025
Yhteiskunta
13.3.2025
Laki
9.6.2023
Työturvallisuus
16.12.2021