Yleistuki yhdistää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan

Hallituksen esitys yleistueksi – jossa kaksi erilaista etuutta eli työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistetään yhdeksi tueksi – on käynyt lausunnoilla ja on menossa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella. Tarkoituksena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.5.2026.

– Taustana ja perusteluna tälle uudelle laille on se, että meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on hyvin monimutkainen. Sen yksinkertaistaminen on ainakin virallinen syy muutoksen takana. Varmasti tällä muutoksella haetaan myös säästöjä, Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola sanoo.

Tässä vaiheessa tarkoituksena on yhdistää 2 Kelan maksamaa tukea eli työmarkkinatuki ja peruspäiväraha.

– Suunnitelmissa on, että jossain vaiheessa yleistukeen yhdistetään muitakin tukia, eli mahdollisesti asumistukeakin voitaisiin jonain päivänä hakea näiden kanssa yhdellä hakemuksella.

Peruspäiväraha on ollut tukimuoto sellaisille työttömille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan – eivät esimerkiksi ole minkään työttömyyskassan jäseniä – mutta joiden työssäoloehto on täyttynyt ennen työttömäksi jäämistä.

Työmarkkinatukea maksetaan niille työttömille, joiden työssäoloehto ei täyty. Siihen liittyy myös tarveharkinta, eli etuuden määrään vaikuttavat perheen tulot, kuten esimerkiksi sijoituksista tai esimerkiksi vuokrattavasta asunnosta saatavat tulot. Tarveharkinta ei kuitenkaan ole yhtä tiukka kuin toimeentulotuessa.

– Työmarkkinatukea saavat usein nuoret henkilöt, joilla ei vielä ole juurikaan työhistoriaa ja toisaalta ne, joiden työttömyys on venynyt niin, että he ovat pudonneet pois kassalta eli ansioturvan puolelta, Ketola kertoo.

Hyvää ja huonoa

Uudessa tukimallissa, jossa nämä kaksi vanhaa lyödään yhteen, on sekä huonoja puolia toisesta vanhasta tuesta että joitakin hyviä puolia.

– Yleistuki on toisaalta tarveharkintainen, mutta toisin kuin peruspäivärahassa, siinä ei ole laskuria, jossa päivien tultua täyteen tippuu pois tuen piiristä, Ketola selventää.

– Sitä voidaan siis maksaa pidempään ja se on toteutettu niin, että tietyn ajan täytyttyä työtön joutuu tiukempaan kontrolliin ja syyniin, jossa työttömyyden juurisyytä käydään viranomaisten kanssa tarkemmin läpi ja mietitään toimenpiteitä, joilla työttömyys saadaan katkaistua, Ketola sanoo.

Aktivointijaksolle osallistumisen raja on alle 25-vuotiaiden kohdalla 8 kuukautta ja yli 25-vuotiailla 1,5 vuotta. Etuuden maksaminen jatkuu, mikäli työtön osallistuu aktivointijaksolle, mutta ihannetapauksessa aktivointi johtaa tietysti työllistymiseen.

Tällä hetkellä ongelmana on, että työllisyyspalvelujen siirryttyä kunnille tämän vuoden alussa, aktivointipalveluita on ollut huonommin tarjolla. Osin siksi, että muutos on vielä kesken, osin siksi että työllisyyteen tarkoitetut eurot menevät osaksi kunnan normaalia budjettia, eikä niitä korvamerkitty nimenomaan työllisyyspalveluihin. Tiukkana aikana osa rahoituksesta varmasti menee toiseen tarkoitukseen.

Voiko työtöntä rangaista siitä, että aktivointipalvelua ei yksinkertaisesti ole tarjolla?

– Itse en ole löytänyt esityksestä sanktiointia, jos viranomainen ei ehdi tarjota vaadittua palvelua. Jos itse tötöilee, esimerkiksi jättää tekemättä sovittuja asioita tai osallistumatta työvoimaviranomaisen vaatimiin tehtäviin/koulutuksiin tai keskusteluihin, seuraa sanktioita.

Taso säilyy

Mikä on uuden yleistuen taso?

– Sille asetettu lähtötaso on sama kuin tällä hetkellä peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosa eli 37,20 euroa per arkipäivä tänä vuonna. Työttömyysturvaanhan tehtiin indeksijäädytys, eli se ei ainakaan kahteen vuoteen nouse. Siitä tulee 800 euroa kuukaudessa, mutta tarveharkinta voi alentaa tasoa, Ketola kertoo.

Mutta onko taso tälläkään hetkellä riittävä?

– Kun ansiopäivärahapäivät loppuvat meidän jäseneltämme, kyllä siitä seuraa ahdinkoa. Tulotaso tippuu rajusti, eikä raha riitä edes pakollisiin menoihin. Olen keskustelut paljon meidän jäsentemme kanssa, ja usein näissä pitkissä työttömyysjaksoissa on takana myös terveydellisiä syitä. Sitten pakollisiin lääkkeisiinkään ei ole varaa, Ketola sanoo.

– Monen on pakko miettiä tärkeiden hankintojen välillä, mikä on se, mistä on pakko säästää. Ahdinko muuttuu koko ajan pysyvämmäksi ja siitä on todella vaikea enää ponnistaa takaisin työelämään, hän jatkaa.