Uusi SAK:n aluetoimitsija aloitti Ahvenanmaalla   

SAK:n alue- ja järjestöasiantuntijana Maarianhaminassa tammikuussa aloittanut Kristiina Linna haluaa nostaa SAK:n lipun ylemmäs saarimaakunnassa.

Aikaisemmin SAK:lla ja viidellä SAK:laisella liitolla oli yhteinen asiamies Ahvenanmaalla, ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hoiti työnantajavelvoitteet. 

Kun SAK:ssa oli muutosneuvottelut syksyllä 2024, aikaisempi kuvio purkautui. SAK toimii nyt yksin työnantajana ja Kristiina Linna palvelee kaikkia SAK:n liittojen, siis myös Rakennusliiton, ahvenanmaalaisia jäseniä.

Neuvontaa puhelimessa ja kasvokkain

SAK:n aluetoimisto piti avoimet ovet Maarianhaminassa kesäkuun alussa. Paikalla oli ay-ihmisiä, vasemmalta Jouni Ruotsalainen (Rakennusliitto), Katja Syvärinen (SAK) ja Johan Stark (SEL).

Kristiina Linnan toimenkuva on varsin laaja. Hän on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2018 alue- ja järjestöasiantuntijana puoleksi Lounais-Suomen alueella, puoleksi ruotsinkielisen Suomen (Svenskfinland) paikkakunnilla, Turun lisäksi muun muassa Kokkolan ja Vaasan seudulla.

Tammikuusta alkaen hänelle kuuluu edelleen SAK:n ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen koko maahan, ja nyt siis myös Ahvenanmaalle. Kun SAK:laisia liittoja on kaikkiaan 18, tekemistä riittää. Työehtosopimusten tulkinta kuuluu kuitenkin edelleen liitoille.

– Olen täällä vähintään 10 työpäivää kuukaudessa. Mutta kun toiminta on alkanut, olen ollut yli puolet, jotain 60–70 prosenttia ajasta Ahvenanmaalla, Linna arvioi.

Koska hänellä on 19 vuoden kokemus valtiolla työsuojelutarkastajana, monet erilaiset työehtosopimukset (TES) ja ovat tuttuja.

Hänen äidinkielensä ja koulukielensä on suomi, mutta kotona äidin kanssa yhteinen kieli oli ruotsi, joten molemmat kotimaiset kielet sujuvat.

Päivittäisessä työssä – niin etätyöstä kotipaikalta Raisiosta ja Turun aluetoimistossa kuin toimistolta Maarianhaminasta – puhelinneuvontaa on laajalla skaalalla. Osa soittajista on jopa järjestäytymättömiä.

– Neuvon kyllä heitäkin, mutta kehotan liittymään omaan liittoon. Varsinkin jos heidän asiansa vaatii jatkotoimenpiteitä. Lisäksi välitän kunkin liiton asiamiehen yhteystiedot, jos asia ei ratkea puhelinkeskustelussa.

– Työpaikkavierailuilla suurin osa kyselijöistä on toki liittonsa jäseniä. Sielläkin tosin voi saada uusia jäseniä hankittua neuvontatyön ohella, Linna toteaa.

Työnantajien edustajien kyselyihin hän vastaa vain niukasti ja lähinnä kehottaa liittymään oman alan työnantajaliittoon.

Linna pitää myös ruotsinkielistä ay-koulutusta, joka järjestetään pääasiassa Manner-Suomessa, mutta silloin tällöin myös Ahvenanmaalla.

Ovet avoinna kaikille

Rakennusliiton Jouni Ruotsalaisen mukaan rakennusalalla työnteon tapa on eri Ahvenanmaalla ja Manner-Suomessa. Suomessa painetaan paljon urakkaa, Ahvenanmaalla tehdään vain tuntityötä.

Kristiina Linna tervehti kesäkuun alussa Maarianhaminassa toimistossaan paikallisia ay-aktiiveja avointen ovien päivänä. Paikalle saapui tusinan verran ay-väkeä ja muutama paikallinen poliitikkoakin. Uusi toimisto sijaitsee valtion virastotalossa Maarianhaminan keskustassa kauniin puiston laidassa.

– Tarkoitus on nostaa SAK:n lippua ylemmäs Ahvenanmaalla. Puhelinneuvonnan lisäksi teen työpaikkavierailuja yksin ja joskus liittojen asiamiesten kanssa, Linna kertoo.

Avointen ovien päivässä oli mukana myös Linnan esimies, SAK:n toinen puheenjohtaja Katja Syvärinen.

– Tietojeni mukaan Ahvenanmaalla on aika nuiva suhtautuminen järjestäytymiseen yleensä. Tähän yritämme uuden toimiston avulla saada muutosta parin vuoden aikana.

– Paitsi uusille jäsenille pitää myös työnantajille saada viestiä, että sopiminen ja järjestäytyminen on kaikkien osapuolten etu, Syvärinen toteaa.

Paikalla oli myös Rakennusliiton Läntisen palvelualueen päällikkö Jouni Ruotsalainen. Ruotsinkielentaitoisena hän hoitaa myös Ahvenanmaan asioita liitossa. Hän pitää järjestäytymisasioissa ongelmana rakennusalan yritysten pientä kokoa.

– Yrityksiä ja työpaikkoja on täällä paljon, ja monet tuntevat toisensa tai ovat jopa sukua. Ay-toiminta ei ole silloin kovin luontevaa, ja ulkopuolista apuakin tarvitaan, Ruotsalainen sanoo.

Työntekijöiden järjestäytymisen lisäksi hän pitää tärkeänä myös työnantajien järjestäytymistä.

– Yritysten pitäisi liittyä työnantajaliittoon. Silloin käytännöt, toimintatavat ja yleissitovuuskin ovat paremmissa kantimissa, Ruotsalainen toteaa.

Hän on kierrellyt kesän aikana Kristiina Linnan kanssa ahvenanmaalaisia rakennusalan työpaikkoja. Uusia jäseniäkin on saatu liittoon.