Työmarkkinarikolliset pääsevät liian helpolla
SAK ja ammattiliitot vaativat poliittisilta päättäjiltä tekoja työntekijöiden riiston vähentämiseksi.
SAK, Rakennusliitto, PAM ja Teollisuusliitto esittävät toimenpiteitä työntekijöiden hyväksikäytön kitkemiseksi viime aikoina julkisuuteen tulleiden räikeiden alipalkkaus- ja suoranaisten työntekijöiden riistotapausten takia.
– Tämä työmarkkinarikollisuus tai työperäinen hyväksikäyttö tai millä termillä sitä haluaakaan kutsua, ei valitettavasti ole mikään uusi eikä outo ongelma, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti.
Julkisuudesta huolimatta lainsäädäntö ja viranomaisten resurssit työmarkkinarikollisuuden vähentämiseksi ja estämiseksi ei ole edennyt.
– Meidän pitäisi pystyä nostamaan kiinnijäämisen riskiä niille, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta. Rangaistusten pitäisi olla tuntuvia, sillä tällä hetkellä työmarkkinarikollisuus on kohtalaisen riskitön ja kannattava bisnes. Sen takia sitä myös esiintyy niin paljon.
Tällä hetkellä esimerkiksi alipalkkaustapauksissa ainoa rangaistus on se, että joutuu maksamaan puuttuvat palkat työntekijälle, jos jää kiinni. Elorannan mukaan suomalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita kriminalisoimaan alipalkkauksen.
– Meillä on Rakennusliitossa tulleet valitettavan tutuksi työperäisen hyväksikäytön liittyvät konstit ja erilaiset piruetit aina siitä alkaen, kun Euroopan unionin alueella tuli mahdolliseksi työvoiman vapaa liikkuminen yli 20 vuotta sitten. Ei näytä siltä, että alipalkkausta, työntekijöiden hyväksikäyttöä ja suoranaista riistoa haluttaisiin saada kuriin, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kiteytti.
Rakennusalalla suurimmat ongelmat paikantuvat aliurakointiketjuihin ja vuokratyövoiman käyttöön. Erityisesti ulkomaiset työntekijät ovat hyväksikäytön kohteena.
– Aluehallintovirasto totesi vuonna 2020 tekemässään tarkastusraportissa, että ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työehdoissa oli väärinkäytöksiä 85 prosentissa tutkituista tapauksista.
Rakennusliiton omat havainnot tukevat avin raportin loppupäätelmiä.
– Valvonnan ei pitäisi kuulua työntekijäjärjestölle. Koska viranomaisresurssit ovat olemattomat, olemme panostaneet tähän työhön entistä enemmän perustamalla Rakennusliittoon uuden kansainvälisen työn yksikön. Sen tarkoituksena on toimia pelotteena epärehellisille yrityksille.
Rakennusalalle on tällä vuosituhannella lainsäädännössä saatu aikaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, työntekijän tunnistekortit rakennustyömailla sekä veronumerot.
– Varsinaiseen alipalkkaukseen ei ole puututtu millään lailla. Ratkaisuna ongelmaan Rakennusliitto on esittänyt tilaajan ja pääurakoitsijan taloudellista vastuuta koko alihankintaketjusta siitä, että palkat ja työehdot ovat lakien ja työehtosopimusten mukaisessa kunnossa, Palonen sanoi.
Tämän lisäksi tilaajavastuulakiin pitäisi lisätä pakolliseksi ulkomaalaisen työvoiman työskentelyoikeuden selvittäminen.
– Väitän, että tällä keinolla 5–6 portaaseen yltävät alihankintaketjut tulevat lyhenemään kuin itsestään.
