Suomalaista osaamista: väestönsuojat
Suomella on pitkät perinteet laki- ja asetuspohjaisista väestönsuojien rakentamisvelvoitteista. Maailman epävakaa turvallisuustilanne heijastuu muiden maiden kiinnostuksena osaamistamme kohtaan.
– Meillä on käynyt ulkomaisia vierailijaryhmiä tutustumassa tuotantoomme, joten ajankohtaista vientipotentiaalia on selvästi, kertoo Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n toimitusjohtaja Teemu Teno.
Hollolaisen yrityksen merkittävimpiin tuotteisiin lukeutuvat EVAshelters-väestönsuojat koostuvat elementeistä. Rakenne pystytetään asennuskohteeseensa tyypillisesti rakennusprojektin alkuvaiheessa. Väestönsuojien menekkiin vaikuttaa rakennusalaa koetteleva matalasuhdanne, joka näkyy erityisesti asuntokohteiden vähäisinä aloituksina.
– Toimitamme väestönsuojia avaimet käteen -periaatteella suunnittelusta asennukseen ja jälkitarkastuksiin saakka, sanoo yrityksen projektikoordinaattori ja pääluottamusmies Jukka Patteri.
Vuonna 1997 taloon tullut Patteri on päässyt seuraamaan betoniteollisuuden kehitystä aitiopaikalta. Hänen työuransa aikana yrityksessä on tehty muun muassa 3 tehdaslaajennusta ja investoitu ajanmukaiseen laiteteknologiaan, kuten raudoitusrobottiin ja hakaskoneeseen. Automaation lisääntyminen prosesseissa on aiheuttanut henkilöstössä ajoittaista vastusta ja pelkoa ihmisen tekemien töiden vähentymisestä.
– Huolet ovat osoittautuneet turhiksi, sillä tuotantomäärien kasvaessa on tarvittu jopa lisää työvoimaa. Vastaanottorobotti on hyvä esimerkki tästä. Lisäksi se parantaa huomattavasti työturvallisuutta, hän toteaa.
Tähän mennessä synkimpiä pilviä väestösuojatuotannon ylle alkoi kerääntyä Jyrki Kataisen hallitusohjelman 2011–2015 ja siihen liittyvän valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman myötä. Näissä päätavoitteisiin oli nostettu mahdollisuus luopua väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta kokonaan. Pääperusteluna oli asuntorakentamisen kustannusten alentaminen osana normitalkoita. Turvallisuuskomitean lausunto puolsi kuitenkin väestönsuojia ja näki ne korvaamattomaksi osaksi kansallisiin uhkakuviin varautumisessa.
– Kevyet välimallit jäivät pois, mutta S1- ja S2 -luokan väestönsuojat sekä kalliosuojat säilyivät lain piirissä, Patteri toteaa.
Hän viittaa viimeisimpään pelastuslain säädäntöön, jossa väestönsuojan rakentamisvelvoite määritellään koskemaan yli 1200 neliömetrin kerrosalan asuin- tai muun pysyvän käytön rakennuksia. Teollisuus- ja varastorakennuksissa rajana on 1500 neliömetriä.
Ruumiillista työtä
Elementtien valmistus on edelleen varsin fyysistä huolimatta tuotantoprosessien teknistymisestä. Kuormittavuus korostuu kesähelteillä, jolloin lämpötila nousee korkeaksi tehdashalleissa. Ilmiöön aiotaan vastata asennuttamalla taukotilojen yhteyteen viilennyshuoneita, joissa voi käydä tarpeen mukaan vilvoittelemassa.
– Pölynsidontaan kiinnitetään niin ikään paljon huomiota. Halleissa on vesisumutusjärjestelmät, joilla hiukkasia saadaan pois ilmasta. Lisäksi lattioita putsataan jatkuvasti keskuspölynimureilla, Jukka Patteri valaisee.
Hollolan toimipaikka työllistää vakituisesti 75 henkilöä. Kausittaisen vaihtelun vuoksi pääluku voi nousta jopa yli sadan. Järjestäytymisen taso on varsin korkealla, sillä tuotannon 50 henkilöstä noin 80 prosenttia on Rakennusliiton jäseniä.
Henkilöstöä kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja nostamaan esiin epäkohtia sekä antamaan niihin parannusehdotuksia. Heitä pyritään aidosti kuuntelemaan ja toteuttamaan ideoitaan mahdollisuuksien rajoissa.
– Työntekijöiden edustajat olivat mukana muun muassa Italian reissulla, kun kävimme tutustumassa laitevalmistajan tuotantolaitokseen.
Tuotantolinjoilla tehdään töitä itseohjautuvina tiimeinä. Porukassa sovitaan roolitukset ja sovitetaan toteutukset annettuihin aikaraameihin. Toimintatapa edellyttää joukkuehenkeä ja toisaalta henkilökohtaista oma-aloitteellisuutta.
– Teemme oppilaitosyhteistyötä koulutuskeskus Salpauksen kanssa ja saamme sitä kautta opiskelijoita harjoittelujaksoille sekä edelleen palkatuiksi työntekijöiksi. Tuotannossa pärjää, jos osaa käyttää perustyökaluja ja pystyy lukemaan yksinkertaisia rakennekuvia.
Väestösuojien ohella yritys on erikoistunut muun muassa AKOwall-onteloväliseinien ja EVAmodules-kylpyhuonemoduulien valmistukseen. Lisäksi tehtailta lähtee kiviaineksia, harkkoja ja erilaisia elementtejä kaiken kokoisiin rakennusprojekteihin.
Varsinaisia bulkkituotteita ovat ainoastaan pihakivet, joita menee paljon kuluttaja-asiakkaillekin. Sähköautojen latausasemien yleistyminen näkyy tolppa-anturoiden kysynnän kasvuna. Tähän vaikuttaa muutaman kilometrin päässä sijaitseva Kempowerin tuotantolaitos Lahden Ala-Okeroisissa.
Ripeää toimintaa
Tuotannon erikoispiirteenä on verrattain lyhyinä toistuvat syklit. Hyvässä asiaintilassa tilauskirjojen merkinnät yltävät seuraavalle 3 kuukaudelle, useimmiten kuitenkin pienemmille aikaväleille.
Toimitukset valmistuvat nopeimmillaan 2 työpäivässä, yleisestikin alle viikossa rakennusliikkeiden tekemistä tilauksista. Niiden väheneminen heijastelee rakennusalalla vallitsevaa yleistilannetta.
– Viime talvena henkilöstöä jouduttiin lomauttamaan, mutta irtisanomisilta vältyttiin. Tulevan joulun ja vuodenvaihteen olosuhteista on mahdotonta sanoa vielä yhtään mitään, Patteri pohtii.
Vaikutusten kauaskantoisuutta laajentaa alihankintana teetettävät työt. Muun muassa tuotteiden asennuksen, kuljetuksen ja suunnittelun parissa työskentelee 130 henkilöä eri puolilla Suomea
Toimitusjohtaja Tenon mukaan haasteisiin on aina pyritty vastaamaan erikoistumalla. Vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat yhtä lailla korostuneet toimittaessa Salpausselän merkittävällä pohjavesialueella. Konkreettisena toimena Hollolassa pilotoidaan hiilidioksidin sitouttamista betoniin osana valmistusprosessia. VTT:n hankkeesta käynnistynyt Carbonaide-teknologia on jo käytössä ja sen laitteistot teollisessa tuotannossa Kukonkankaan tontilla. Maailman ensimmäiset menetelmään perustuvat kaupalliset tuotteet valmistuivat keväällä 2024.
