Sovinnon mahdollisuudesta
Toimin Rakennusliitossa juristina ja meiltä toivotaan tälle palstalle ennen kaikkea tietoja tuomioistuinten langettamista tuomioista, mutta suuri osa hoitamistamme jutuista päättyy sovintoon.
Viimeaikaisimmat oikeudenkäynnit, joissa olen ollut jäsenemme avustajana ovat koskeneet rikosasioita, joissa työantajan edustajat on tuomittu työturvallisuusrikoksista sakkorangaistuksiin. Toisessa asiassa työnantaja tuomittiin maksamaan myös korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta. Toisessa asiassa työnantajan oli maksanut ko. korvaukset sovinnollisesti jo etukäteen, mikä katsottiin työnantajan eduksi yhteisösakon tuomitsematta jättämistä arvioitaessa.
Lisäksi käsittelyssäni on ollut riita-asioita, joissa olemme päässeet sovintoon ennen pääkäsittelyä. Kaikkein viimeisimmässä oikeuteen asti edenneessä riita-asiassa sovinto saavutettiin vasta oikeustalolla hieman ennen sovittua pääkäsittelyä. Pääkäsittelyn pitämisen sijaan tuomioistuin julisti saavutetun sovinnon, joka myöhemmin samana päivänä toimitettiin kirjallisena ulosottokelpoisen päätöksen muodossa, joskin myös korvaukset maksettiin sovinnollisesti.
Tavallisesti riita-asioita on yritetty sopia aktiivisesti jo ennen kuin ne saapuvat juristin pöydälle ja juristi kyselee sovinnon mahdollisuudesta vastapuolelta vielä ennen kanteen laittamista vireille oikeuteen. Kanteen vireille laiton jälkeen oikeudesta kilahtaa useimmiten tiedustelu, suostuvatko osapuolet tuomioistuinsovitteluun. Tuomioistuinsovittelu ei lähtökohtaisesti sovi palkkariitoihin, mutta työsuhteen päättämisriitoihin se sopii hyvin, jos työnantaja on valmis maksamaan korvauksia.
Tuomioistuinsovittelu vaihtoehtona
Tuomioistuinsovitteluun määrätään sovittelutuomari. Sovittelu ei viivytä riitaprosessia, koska sovittelun ehtii käymään aiemmin ja lopputulokseen päästään yhdessä päivässä. Mikäli sovintoa ei saavuteta, jatkuu asia normaalissa menettelyssä eri tuomarin johdolla. Sovittelu järjestetään, jos molemmat osapuolet ovat siihen suostuvaisia.
On sovittelu sitten järjestetty tai ei, asian suullisen käsittelyn alkaessa käräjäoikeudessa tuomioistuin jälleen kyselee sovinnon mahdollisuutta. Asian suullisessa valmisteluistunnossa tai sen jälkeisissä jatkoneuvotteluissa ennen pääkäsittelyä sovitaan vielä enemmän jäseniemme juttuja kuin varsinaisessa sovittelussa.
Mikäli pääkäsittely pidetään ja toinen osapuoli saa tuomiosta valitusluvan hovioikeuteen, tiedustelee aikanaan jälleen hovioikeus sovinnon mahdollisuutta ja uutuutena myös tuomioistuinsovittelua hovioikeudessa.
Syitä sovinnon aiemmalle epäonnistumiselle on monia. Joskus yksinomaan ajan kuluminen vaikuttaa sovintohalukkuuteen, toisinaan juttu kehittyy ja muuttuu todisteiden valossa erilaiseksi kuin miltä se alun perin näyttikään. Myös sillä on merkitystä, missä vaiheessa työnantaja on kääntynyt asiassa avustajan puoleen.
Saavutetussa sovinnossa suurimpana etuna on, että molemmat osapuolet ovat itse määritelleet ratkaisun, jonka kanssa voivat jatkaa eteenpäin. Sovinnon toinen suuri hyöty on ajallinen hyöty, ja tämän maksimoimiseksi asia kannattaa sopia mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.
