Pesukone, pesulapalvelut vai erilliskorvaus?

Ensi vuonna talonrakennusalan työnantajille tulee uusi velvollisuus: työntekijöiden suojavaatteiden puhtaanapidosta huolehtiminen.

Uuteen työehtosopimukseen on sisällytetty määräys, jonka mukaan Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä.

Joko työnantajat ovat ryhtyneet valmistautumaan uuteen käytäntöön? Rakentaja-lehti soitti kolmelle työnantajalle.

Suojavälineetkin putsattava

Skanskan työsuhdepäällikkö Anu Aspiala on tietoinen tes:n uudesta ”pesupykälästä”. Hän muistuttaa, että uusi määräys ei koske vain työnantajan järjestämiä suojavaatteita vaan myös erilaisia suojavälineitä.

– Kypärät, turvakengät, suojalasit, viiltosuojahanskat, huomioliivit…kaikkien niiden puhtaanapito ja huolto kuuluu ensi vuoden maaliskuun alusta työnantajalle.

Skanskan työmailla on Aspialan mukaan tähän mennessä ollut vaihteleva käytäntö. Jossain on ollut pesukoneita käytössä, jossain on turvauduttu pesulapalveluihin ja jossain työnantajat ovat pesseet ja huoltaneet suojavaatteensa itse.

– Miten asia kullakin työmaalla hoidetaan, siitä täytyy sopia paikallisesti. Meillä on asiasta henkilökunnan edustajien kanssa jo alustavasti keskusteltu. Kesälomakauden jälkeen alkavat asiasta ihan oikeat neuvottelut.

Skanskassa on asiasta keskusteltu jo ennen uutta tes:n määräystäkin henkilökunnan esityksen pohjalta. Ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt.

– Tämä ei ole aivan pikku asia hoidettavaksi. Meillä on vajaa tuhat työntekijää ja tuhansia suojavaatekertoja käytössä. Mutta kyllä tämä asia ajoissa ratkaisuun saadaan.

Monenlaisia työmaita

NCC:n turvallisuuspäällikkö Arto Huhtanen muistuttaa, että asiaan ei välttämättä löydy yhtä ainoaa ratkaisua, koska työmaat ovat kovin erilaisia.

– Jos on iso kohde ja paljon sosiaalitiloja, sinne saattaisi pesukone olla käyttökelpoinen ratkaisu. Toisenlaiselle työmaalle voitaisiin kenties hankkia pesupalveluiden tuottaja. Ratkaistavaksi tulee sellaisia asioita kuin että kuinka usein vaatteet pestään ja kuinka paljon pitää olla vaihtovaatteita.
Huhtanen muistuttaa, että työvaatteiden ja suojavälineiden puhdistaminen on myös työturvallisuus- ja terveyskysymys.

– Ymmärrän, että varsinkaan pölyävissä töissä käytettyjä vaatteita ei oikein voi viedä kotiin pestäväksi. Kivipöly ei ole pesukoneelle hyväksi.

Huhtasen mukaan NCC:llä on asiat ratkaistu henkilökunnan kanssa yleensä hyvässä hengessä, joten tuskin tästä pesuasiastakaan syntyy mitään dramatiikkaa.

– Mutta kyllä tähän ratkaisu löytyy määräaikaan mennessä.

Asia on tuttu

Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen sanoo vaatteiden pesua koskevan pykälän olevan hänellä hyvin tiedossa.

– Helmikuun loppuun asti on aikaa järjestää asia. Ja kyllä se jollakin tavalla siihen mennessä järjestyy.
Kilpeläisen mukaan asiasta on keskusteltu niin yt-neuvottelukunnassa kuin työnantajienkin kesken.

– Työmaat ovat niin erilaisia. Me, esimerkiksi, olemme valtakunnallinen rakennusliike, jolla on käynnissä 60–70 kohdetta eri puolilla maata. Sitten on firmoja, jotka toimivat vain jollain tietyllä alueella.

Kilpeläinen näkee 3 vaihtoehtoa ratkaisuksi:

– Ensinnäkin voidaan käyttää pesulapalvelua, sitten voidaan hankkia työmaille pesukoneita tai sitten maksaa työntekijöille pesukorvaus.

– Näistä jälkimmäinen olisi tietysti teknisesti helpoin kun taas kahteen ensimmäiseen sisältyy omat ongelmansa.

Alustavissa pohdiskeluissa Kilpeläinen on saanut käsityksen, että työntekijöille sopisi parhaiten pesukorvaus. Sen suuruudesta ei tosin ole käyty vielä mitään keskustelua.

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen