Pääseekö harjoitteluun, saako kesätöitä?

Rakennusteollisuus RT ry:n tilaston mukaan talonrakennuksen noin 2 400 aloituspaikkaan ympäri maata haki vuonna 2024 vain noin 1 400 opiskelijaa. Aiempina vuosina ensisijaisia hakijoita on ollut lähes aloituspaikkojen verran.

Esimerkiksi Espoon Omniassa rakennusalan 75 aloituspaikkaa haki ensisijaisena vain 42 hakijaa.

– Rakennusala on ollut media-alan jälkeen Omnian suosituin linja. Hyvinä vuosina kahteen ryhmään on ollut ensisijaisia ja toissijaisia hakijoita 100–120, eli sisäänpääsykeskiarvo on noussut aika korkeaksi. Tämän vuoden haussa 55:ttä paikkaa haki 28 ensisijaista hakijaa, koulutuspäällikkö Jaakko Salmi Espoon Omniasta kertoo.

– Moni nuori voi ajatella, että rakentaminen ei ole trendikästä hommaa ja kun työttömyys on korkealla, ei haeta. Sekä sähkö- että putkiasennus ovat edelleen suosittuja, rakennusalan opettaja Jarmo Rantakokko Omniasta miettii.

Turun ammatti-instituutti puolitti ryhmien määrän tänä vuonna, sillä hakijoita on selvästi vähemmän.

– Aikaisemmin meillä on ollut 3 ryhmää, joissa on jokaisessa 18 opiskelijaa, plus yksi ryhmä maanrakentajia. Tänä vuonna ryhmiä on 2. Ensisijaisia hakijoita 36 paikkaan oli 34. Silloin kun hyvinä vuosina on otettu isompia määriä sisään, siihen liittyy yleensä haasteitakin eli keskeyttämisiä ja motivaatio-ongelmia, Turun Ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Henry Koskinen sanoo.

Oulun OSAO:ssa näkyy selvä hakijamäärien lasku vuosien 2022 (1,6) ja 2023 (1,3) jälkeen.

– Vuonna 2024 ensisijaisia hakijoita oli 0,8 yhtä paikkaa varten ja tänä vuonna luku on 0,7. Toisaalta niitä, joilla talonrakennusala oli toisena tai kolmantena vaihtoehtona oli paljon, yhteensä yli 500 henkilöä haki 100 aloituspaikkaa, OSAO:n koulutuspäällikkö Oula Jumisko kertoo.

Harjoitteluun pääsee – mutta ei kaikkialla

– En muista, että koko urani aikana olisi ollut yhtä vähän oppilaita harjoittelussa. Juuri vähän aikaa sitten henkilö, joka on yleensä ottanut 3 harjoittelijaa firmaan, ilmoitti, ettei ota yhtään, Jaakko Salmi Omniasta kertoo.

Harjoittelupaikkoihin lähetetään vain parhaat oppilaat.

– Jos jonnekin halutaan palkata muutama oppilas, niin kyselen kollegoilta, että onko sellaisia, jotka tulevat säännöllisesti paikalle ja asenne on kohdillaan. Kun harjoittelupaikkoja on vähän, sinne ei voi lähettää ketä vain, Jarmo Rantakokko Omniasta kertoo.

Kun vuonna 2022 Omnian näytöistä työmailla annettiin 60–70 prosenttia, alkoi lasku vuonna 2023.

– Viime vuonna oltiin 20 prosentin rajoilla ja tänä vuonna alle 15 prosentissa, Jaakko Salmi toteaa.

Salmisen mukaan yrityksillä on tietenkin hankalat paikat alan tilanteen takia.

– Yrittävät pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, niin silloin ei harjoittelijan ottaminen ole ensimmäisenä mielessä.

OSAO:n talonrakennusalan 220 opiskelijasta 60 on parhaillaan harjoittelussa joko koulutus- tai oppisopimuksella, mikä on varsin hyvä osuus.

– Meillä on 3 opettajaa, joiden ensisijaisena tehtävänä on olla työmailla ja hoitaa yritysten ja oppilaitoksen yhteistyötä. Heillä on erittäin hyvät verkostot, joiden kautta opiskelijoille on saatu paikkoja. Moni saa jatkaa paikassa kesäkuun loppuun ja osa jatkaa oppisopimuksella kesän yli, Oula Jumisko kertoo.

Myös Turussa harjoittelutilanne on hyvä.

– Meillä on kaikki opiskelijat päässeet joko koulutussopimuksella harjoitteluun tai oppisopimukselle, vaikka oppisopimusten määrä suhteessa koulutussopimuksiin onkin vähän laskenut. Meillä on 2 opettajaa, jotka hoitavat käytännössä vain näitä harjoitteluita ja oppisopimuksia, heillä on hyvät verkostot paikallisiin yrityksiin, Henry Koskinen kertoo.

Omat työmaat apuna

Kaikilla kolmella oppilaitoksella on myös omia työmaita, joilla oppilas pääsee rakentamisen makuun, mikäli ulkopuolista harjoittelupaikkaa ei löydy. Kohteet ovat omakotitaloja, jotka myydään niiden valmistuttua.

OSAO:n opiskelijat pääsevät jo ensimmäisenä opintovuotena rakentamaan taloa alusta loppuun.

– Edellisen vuoden opiskelijat tekevät perustustyöt ja ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät aloittamaan runkovaiheen 3–4 viikon kuluttua opintojen aloittamisesta. Ensin tehdään koululla perehdytys ja annetaan ja käydään läpi työkalut ja turvavälineet, Jumisko kertoo

Jumiskon mukaan opiskelijat ovat pitäneet järjestelystä.

– He näkevät rakentamisen prosessin heti alusta loppuun saakka.

Myös Omnialla on rakenteilla 8 omakotitaloa.

– Siellä pelataan samoilla pelisäännöillä kuin millä tahansa oikealla työmaalla. Ja mitä olen oppilaita haastatellut, niin yksikin sanoi, että se on paljon parempi kuin koulu, kun päästään porukalla tekemään hommaa, Jarmo Rantakokko kertoo.

Jaakko Salmi kutsuu koulutuksenjärjestäjän tämänhetkisiä hommia ”verkon paikkaamiseksi”; omille omakotitalotyömaille yritetään avata erilaisia työvaiheita niin paljon nyt, että syksyllä sinne pystytään siirtämään väkeä, joka on suorittanut alkuopettelun oppilaitoksen hallissa.

– Tällaisessa tilanteessa näyttöjen antaminen siirtyy väistämättä yritysten työmailta enemmän koululle, mikä ei tietenkään ole koulutusreformin mukaista, Salmi sanoo.

Motivaatiota on monenlaista

Se, että talonrakennuksen paikoille pääsee nyt sellaisiakin, jotka ovat ensisijaisesti valinneet jonkin muun alan, näkyy.

– On sillä selkeä vaikutus, jos tämä ala ei ole haluttu. Opiskelemaan tulee niin sanotusti haastavampaa opiskelijamateriaalia. Erityisen tuen päätöksiä on tehty enemmän ja nämä opiskelijat työllistävät enemmän opettajia ja opintojen ohjaajia, Oula Jumisko sanoo.

Henry Koskisen mukaan ongelmat alkavat jo peruskoulussa.

– Meillä ihan uudenlaisia vaikeuksia edessämme, kuten puutteet lukemisessa, kirjoittamisessa ja matemaattisissa taidoissa. Esimerkiksi matematiikassa on pakko kerrata niitä asioita, joita on opetettu peruskoulussa. Peruskoulussahan ei enää herkästi jätetä luokalle ja se näkyy sitten meillä.

Koskisen mukaan myös se näkyy, että kädentaidot ovat osalla kadoksissa.

– Meille tulee oppilaita, jotka eivät ole koskaan käyttäneet mitään työkaluja.

Toisaalta motivoituneita ja osaavia oppilaita on myös. He suorittavat helposti tarvittavat opinnot vain kahdessa vuodessa.

Alalle kannattaa tulla

– Olen ollut jo 40 vuotta rakennusalalla, jolle tulin ammattikoulusta. Kyllä tämä ala aina työllistää, vaikka seuraakin suhdanteita ylös ja alas. Jokaiselle löytyy täältä se oma juttu, oli se sitten työmaalta tai jatko-opinnoista, joihin ammattikoulutus antaa loistavan pohjan, Oula Jumisko sanoo.

Jaakko Salmi muistuttaa, että asuntojen tarve pääkaupunkiseudulla kasvaa.

– Lisäksi korjausrakentamisen tarve kasvaa koko ajan, projekteja on vaan siirretty korkotason takia. Nyt kun hakijamäärät rakennusalalle ovat laskeneet, muodostuu seuraava hankaluus siitä, että kun tilanne paranee, lähtee vauhdilla liikkeelle, niin mistäs ne tekijät saadaan?

– Rakentaminen ei lopu. Nythän vasta 1970-luvun talot alkavat tulla kunnolla korjaukseen. Lisäksi Turku on muuttovoittokaupunki, uuttakin tarvitaan, Henry Koskinen toteaa.

Kaikki koulutuspäälliköt myös muistuttavat, että ammattikoulu antaa myös hyvän pohjan jatko-opinnoille ammattikorkeakoulussa, jos oppilaalla on esimerkiksi kunnianhimoa rakennusmestarin hommiin.