Rakennusliiton jäsenlehti
Työsopimuksessa koeaikaehdosta sopinut työntekijä sairastui koeajalla vakavasti ja joutui sairaalahoitoon. Hän ilmoitti poissaolosta työnantajalle ja toimitti tälle sairauslomatodistuksen päästyään sairaalahoidosta. Työnantaja ilmoitti työntekijälle samana päivänä työsuhteen päättämisestä ja täsmensi seuraavana päivänä päättämisperusteen olleen koeaikapurku. Työnantaja laiminlöi sairausajan palkan maksamisen sairaalahoidon ajalta.
Ottaen huomioon ajallinen yhteys sairausloman jatkumisesta ilmoittamisen ja työsuhteen päättämisen välillä, asiassa syntyi olettama, että tosiasiallinen syy työsuhteen päättämiselle oli sairastuminen. Päättäessään työsuhteen välittömin vaikutuksin työnantaja välttyi suorittamasta sairausajan palkkaa sairauslomatodistukselta ilmenevältä työkyvyttömyysjaksolta.
Työsopimus, jossa on sovittu koeaikaehdosta, voidaan purkaa koeajan kuluessa päättymään välittömästi koeajan tarkoitukseen liittyvällä asiallisella syyllä. Koeajan tarkoitukseen nähden asiallisena perusteena ei pidetä työntekijän terveydentilan perusteella tai sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden välttämiseksi suoritettua työsopimuksen päättämistä.
Rakennusliiton lakimies nosti kanteen ja työntekijälle vaadittiin korvausta maksamatta olevasta sairausajan palkasta työsuhteen päättymispäivään saakka, korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä hyvitystä terveydentilan perusteella tapahtuneesta syrjinnästä.
Työnantaja kiisti työntekijän vaatimukset ja väitti, että sairausajan palkka olisi maksettu. Työnantaja väitti tehneensä päätöksen työsuhteen päättämisestä jo ennen työntekijän sairastumista, sillä työmaan pääurakoitsija olisi ilmoittanut työnantajalle, että työntekijän ammattitaidottomuuden ja alisuoriutumisen johdosta uhkana oli menettää koko työmaa. Työnantaja väitti, että näin olisi myös tapahtunut, minkä seurauksena sille aiheutui merkittävää taloudellista vahinkoa. Työsuhteen päättäminen ei liittynyt työntekijän sairastumiseen.
Työntekijällä oli alalta usean vuosikymmenen työkokemus eikä hänelle ollut annettu työsuhteen aikana minkäänlaisia huomautuksia. Väitteet ammattitaidottomuudesta ja alisuoriutumisesta kiistettiin. Tilauksen päättymisen väitettiin johtuvan työnantajan vastuulle kuuluvasta seikasta.
Oikeudessa kuultiin todistajana pääurakoitsijaa, joka kertoi, ettei työmaalle ollut asetettu metri- tai viikkokohtaista aikataulutavoitetta. Pääurakoitsija kertoi päättäneensä työnantajan tilauksen sen jälkeen, kun kantajan sairastuttua työmaalle oli lähetetty uusi työntekijä, joka ei kyennyt suorittamaan työtä edellytetyllä tavalla. Työnantaja ei esittänyt oikeudessa minkäänlaista selvitystä sairausajan palkanmaksusta, vaikka se olisi ollut helposti näytettävissä maksutositteella.
Käräjäoikeus katsoi sairausloman jatkumisesta ilmoittamisen ja työsopimuksen päättämisen ajallisen yhteyden tukevan vahvasti työntekijän väitettä siitä, että työsopimuksen päättämisen syynä on ollut työntekijän terveydentila ja sairausloma. Esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi syntyneen olettaman siitä, että asiassa on rikottu syrjinnän kieltoa, eikä työnantaja pystynyt kumoamaan tätä. Työnantajan katsottiin purkaneen työntekijän työsopimuksen koeajalla tämän terveydentilan perusteella ja menettelyn olevan yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.
Käräjäoikeus hyväksyi työntekijän vaatimukset asiassa täysimääräisesti ja velvoitti työnantajan suorittamaan työntekijälle 3 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, maksamatta olevan sairausajan palkan sekä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Lisäksi työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut.
