Huipulla tuulee

Rakennusliitto houkutteli jälleen noin 70 torninosturikuljettajaa perinteisille Torninosturipäiville, jotka järjestettiin tällä kertaa Vantaan Sokos Hotel Flamingossa. Osanotto on ollut Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusvastaava Jarmo Järvisen mukaan vuodesta toiseen hyvin tasaista. Torninosturipäivä on vakiinnuttanut asemansa hyvin alan toimijoiden parissa.

Torninostureita voi ajatella rakennusalan suhdanteiden indikaattorilajina – nousukauden symboleina. Vaikka maan taloustilanne ja sen myötä myös rakennusalan tilanne on paikoin jopa historiallisen heikko, torninosturipäivän osanottajamäärässä sitä ei huomannut. Tämän vuoden painopiste oli lainsäädännössä, työturvallisuudessa, harmaan talouden torjunnassa sekä työssä jaksamisessa.

Päivä alkoi aiheella nostotyön turvallisuus. Ari Silvennoinen Puuhax Groupista kertoi muun muassa EU:n uuden koneasetuksen (2023/1230) vaikutuksista, alan kyberturvallisuuteen liittyvistä uudistuksista, digitalisaatiosta sekä tekoälyn mahdollisuuksista. Digitaalista maailmaa ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia – ja sudenkuoppia – ei pääse pian pakoon enää edes torninosturiin.

Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava ja tuleva liiton uuden kansainvälisen työvoiman tiimin jäsen Toni Malmström kertoi harmaasta taloudesta ja kevytyrittäjyyden ongelmista.

– Harmaan talouden suuruudeksi on arvioitu 10–14 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava määrä. Lisäksi vielä sen mukana tuleva veromenetys 4–6 miljardia.

Malmströmin mukaan kevytyrittäjyys on jatkanut lisääntymistään rakennusalalla. Samalla on käynyt ilmi, että se on ennen kaikkea luonteva tapa kiertää työnantajan velvoitteita. Vuonna 2024 avin tarkastuksissa luvut olivat musertavia: tutkituista 185 yrittäjäsuhteesta 168 todettiin työsuhteisiksi. Siis peräti 9/10 kevytyrittäjästä kuuluisi oikeasti viranomaisen silmin työsuhteen piiriin.

Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola muistutti osallistujia siitä, että työtehtävästä riippumatta työssä jaksaminen on tärkeä asia.

– Kun yhteiskunta on mylleryksessä, jaksaminen on tavallistakin enemmän koetuksella. Työuupumus on kirinyt työperäisten sairauksien kärkipäähän. Työtä tehdessä voimavarojen riittävyys on äärimmäisen tärkeää, Ketola kertoi.

Kun voimavarat loppuvat, loppuu myös työnteko. Jokainen on oman itsensä ja rajojensa paras tuntija.

Torninosturinkuljettajatkin ovat lomautettuna

Uudenmaan torninosturinkuljettajat, osasto 06:n puheenjohtaja Minna Simonen on nosturikoneen kuljettaja jo toisessa polvessa. Isän ammatti kiehtoi niin, että vuonna 2008 Sormunen suoritti oman nosturikorttinsa. Hän on nyt kuitenkin urallaan aivan uudessa tilanteessa.

– Tämä on ensimmäinen kerta valmistumisen jälkeen, kun olen lomautettuna.

Simonen myös vahvistaa uumoilut ammatin yksinäisyydestä.

– Yksinäinen ammatti, joka sopii toisille paremmin kuin toisille. Joinain päivinä seuraa myös kaipaa eri tavalla kuin toisina päivinä.

Mikä eteen, jos tuntuu että oma osaaminen alkaa olla tapissa mutta alalta poistuminen ei ole vaihtoehto?

Marko Itkosen ratkaisu oli selkeä.

– Tein nosturikuskin töitä 10 vuotta. Nykyään koulutan aikuisopiskelijoita torninosturialalle.

Itkonenkin sai kipinän alalle isältään. Hänelle torninosturipäivä on ollut tärkeä sosiaalinen henkireikä jo noin 15 vuoden ajan. Ammatin yksinäisyys ei välttämättä ole ongelma, mutta on tärkeää olla jokin kontakti muihin ammattilaisiin ja luontevin tapa siihen on liiton toiminta.