Kissalan pojat palkitsivat rötöstelijöitä

Rakennusliiton perinteinen luottamushenkilöristeily seilattiin 25.–27. syyskuuta. Laivalla oli mukana 215 luottamushenkilöä. Ohjelmaan mahtui tiukkaa asiaa, visailua, huumoria ja ammattialatapaamisia.

Rakennusliiton Kansainvälisen työvoiman yksikkö eli Kat-ryhmä on taipunut leikillisesti Kissalan pojiksi. Tästä kattilaiset saivat idean, että oman toiminnan esittely on näppärintä vuosittaisen Kissalan Pojat -kiertopalkintogaalan muodossa. Palkinnot jaettiin vuoden työllistäjä-, majoituksen järjestäjä-, sopimuskumppani-, sitkein yrittäjä-, selitys- sekä erityismaininta-kategorioissa.

– Vuoden sitkein yrittäjä on erittäin lannistumaton kaveri. Tämä virolainen on jaksanut puurtaa vaikeuksista huolimatta. Aikakin on ollut kortilla harrastustoiminnan eli virolaiseen rikollisjärjestöön kuulumisen takia. Hän jaksaa edelleen pyörittää firmaa virolaisesta vankilasta käsin. Paikansimme hänen yrityksensä Suomen valtion työmaalta pari viikkoa sitten. Tämä kaikki osoittaa erittäin suurta omistautumista ja sitkeyttä, Kat-ryhmän vanhempi asiantuntija Toni Malmström hehkutti sarjansa voittajaa.

Palkittuihin mahtui myös puuelementtejä valmistava suomalainen pörssiyritys vuoden sopimuskumppani -sarjassa. Alihankkijayrityksen elementtipystytysporukan palkkasaatavat olivat noin 3 000 euroa kuukaudessa jokaisen työntekijän osalta.

Vuoden erityismaininta meni muista kategorioista poiketen hyviksille Kat-ryhmän toiminnan mahdollistajille eli Rakennusliiton aktiiveille.

– Työperäinen hyväksikäyttö ja harmaa talous ovat perkeleellisiä ongelmia. Niitä ei voida ratkaista kokonaan, mutta niiden haittoja voidaan vähentää.  Siihen tarvitaan koko porukka tekemään yhdessä. Haastan kaikki tekemään jatkossa enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä. Nyppikää hihasta ja soittakaa, kun tulee sellaisia tilanteita, joihin liiton pitäisi puuttua, Kat-ryhmän asiantuntija Jussi Sakari kiittää.

Työehtovaalit tulossa

Liiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja varapuheenjohtaja  Jyrki Ojanen vetivät perinteisen tilannekatsauksen.

– Viimeiset rakentajien työttömyysluvut A-kassassa olivat reilun 7 prosentin luokkaa. Se ei kuulosta suurelta määrältä, mutta olemme olleet monta vuotta sellaisessa murheen alhossa, että jengiä on pudonnut kokonaan pois kassapäivien tultua täyteen. Ihmiset ovat myös vaihtaneet alaa pakon edessä. On arvioitu, että rakennusalalta on poistunut 20 000–30 000 ihmistä, Palonen kuvasi alan vaikeuksia.

Tällä hetkellä asuntorakentamisen uskotaan käynnistyvän korkeintaan ensi vuoden lopulla. Aikaisemmin rakennusalan lamassa on rakennettu valtion korkotuella kohtuuhintaisia asuntoja. Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) hallitus romutti tämän järjestelmän.

– Ensi vuonna tämä korkotukijärjestelmän alasajo iskee pahiten. Meidän viestimme on, että se on typerää. Kun talo lähtee nousemaan montusta, menee 1,5 vuotta ennen kuin siihen päästään muuttamaan. Nyt jos koskaan kannattaisi panostaa korkotukituotantoon, sillä parin vuoden päästä kasvukeskuksiin olisi töihin tulijoita, mutta vuokra-asuntoja ei löydy. Se on varmasti kasvun tulppa, Palonen sanoi.

Ojasen mukaan yksi syy ongelmaan on Orpon vääristynyt kuva vientiteollisuuden merkityksestä suhteessa kotimarkkinoihin. Sen lisäksi Orpo on hehkuttanut suomalaisten palkansaajien parantuneesta ostovoimasta, joka kuitenkin johtuu liittojen tekemistä tesseistä eikä hallituksen toimista.

Puheenjohtajat muistuttivat, että seuraavat eduskuntavaalit ovat työehtovaalit. Jos nykyinen hallituspohja jatkaa, liipaisimella voivat olla esimerkiksi arkipyhät ja sunnuntailisät.

Tiedonjyviä hakemassa

Joensuun putkimiesten osasto 494:stä lähti risteilylle 4 ensikertalaista yhteisestä päätöksestä. Haastateltavaksi ehtivät Are Oy:n urakoinnin aluevaratyösuojeluvaltuutettu, ilmastointiasentaja Ville Malén ja LVI-Bioneerit Oy:n työsuojeluvaltuutettu, putkihitsaaja Markku Heinonen.

Malénin pesti on ollut 3 vuoden mittainen. Ehdokkaita oli sen verran, että vaalit järjestettiin. Aren Joensuun yksikössä on reilut 30 työntekijää.

– Tiedonjyviä on tullut. Parasta on se, että pääsee samoissa tehtävissä olevien kanssa verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia.

Heinonen on vielä tuoreempi tsv kuin Malén.

– Meillä oli tänä kesänä vaalit. En ole ehtinyt käymään mitään luottamushenkilökursseja.

Nimlas Finland Oy osti juuri LVI-Bioneerit-konsernin, mutta se ei vaikuta vanhojen yritysten toimintaan kuluttajalle näkyvällä tavalla.

– Muut kaverit vähän houkuttelivat lähtemään tänne. On mukavaa tutustua eri puolilta Suomea tulleisiin ihmisiin ja kuulla käytännöistä, miten muualla hoidetaan asioita ja miten ei, Heinonen sanoo.

Heinoselle ja Malénille yksi risteilyn tärkeimmistä ohjelmanumeroista oli ammattialatapaaminen. Kaupunkien työllisyystilanne selkeni esittelyjen yhteydessä.

– Siellä oli painavaa asiaa ja tietoa neuvotteluista sekä kuuli mitä on parhaillaan menossa.

Malén kuuluu talotekniikan valtakunnalliseen työryhmään, joka käsittelee muun muassa tulevia tes-asioita.

– Meillä on marraskuussa työhuonekuntien miittinki Helsingissä. Ammattialaryhmässä sai tärkeää tietoa siitä, missä mennään työnantajapuolen kanssa, Malén kertoo.

Malen on myös Rakennusliiton liittovaltuuston ja Itä-Suomen aluejärjestön jäsen sekä osasto 494:n varapuheenjohtaja.

– Nuoret pitäisi saada kiinnostumaan siitä, mitä liitossa ja osastossa tehdään. Ettei tulisi sitä päivää, jolloin kaikki työntekijän edut ja oikeudet on viety.

Heinonen on osasto 494:n hallituksessa, mutta harrastukset, kuten reserviläistoiminta, syö ajan enemmältä ay-toiminnalta.

LVI-Bioneerien tsv-vaaleissa oli useita ehdokkaita. Heinonen epäilee, että lomautussuojalla saattoi olla vaikutusta. Firmassa on reilut 20 työntekijää ja vaaleissa oli 4 ehdokasta.

Heinosen työmaat ovat etupäässä Joensuu–Kitee-akselilla, mutta hän on tehnyt myös jonkin verran keikkaa Etelä-Suomessa.

– Lapset eivät enää asu kotona, joten keikkatöitä on ihan mukava tehdä välillä.

1990-luvun laman uusinta

IP-Heikkilä Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kirvesmies Keijo Honkasella on toinen ja viimeinen kausi menossa, sillä muutaman kuukauden päästä koittavat eläkepäivät. IP-Heikkilän palkkalistoilla Honkanen on ollut vuodesta 2018. Pääluottamusmies kirvesmies Jyrki Väisäsellä on meneillään 4. kausi. Firmaan hän tuli vuonna 2013.

IP-Heikkilä tekee etupäässä saneerauskohteita, mikä on tuonut töitä heikossakin taloustilanteessa. Työntekijöitä on vajaat 50, liikevaihto 14,5 miljoonaa euroa vuodessa. Työkohteet sijaitsevat etupäässä Oulu–Kemi-alueella, mutta työmaita on myös Rovaniemellä.

– Yrityksellä on puitesopimukset Oulun kaupungin kanssa. Meille on palkattu parin viime vuoden aikana parikymmentä henkeä lisää, Väisänen sanoo.

– Meillä on ollut suhdanteeseen nähden todella hyvin töitä. Firmassa on pitkään talossa olleita työntekijöitä, jotka hallitsevat hommat, Honkanen jatkaa.

Remontointi vaatii kovaa ammattitaitoa. Hyvä saneeraustimpuri on oma-aloitteinen. Remontteja tehdään etupäässä yksin.

– Kun menet kohteeseen ja teet katselmuksen, tiedät mitä siellä pitää tehdä ja mitä se vaatii, Väisänen kiteyttää.

Väisänen on risteilyllä ensimmäistä kertaa. Honkaselle tämä risteily on neljäs.

– Piti tämäkin kokemus saada elettyä, Väisänen sanoo.

Honkasen ei risteilykonkarina tarvinnut houkutella Väisästä.

– Kysyin vain, että oletko lukenut sähköpostia.

Väisäsen mukaan risteilyn ohjelmassa ei ollut suuria yllätyksiä.

– Tärkeintä täällä on se, että näkee muita luottamushenkilöitä. Ohjelmaa ja vapaa-aikaa on sopivasti.

Honkaselle on kertynyt vuosien varrella paljon tuttuja risteilyiltä ja muista tapaamisista.

– Vaihdetaan kavereiden kanssa kuulumisia. Kehotan kaikkia tulemaan risteilylle, sillä tämä on hyvä paikka verkostoitumiselle.

Risteilyllä pääsee keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia suoraan liiton johdon kanssa.

– Jos haluaa viedä asioita eteenpäin liitossa, tämä on paras paikka siihen.

Molempien mielestä jo pelkästään kirvesmiesten kuulumiset eri puolilta Suomea tekevät reissusta tekemisen arvoisen. Talonrakennuksen ammattialaryhmässä pohdittiin erityisesti datakeskusrakentamista.

– Oulun seudullekin on suunnitteilla 5 datakeskusta. Rakennusliitto on kovan paikan edessä niiden valvonnassa, Honkanen sanoo.

– Yleinen työllisyystilanne on huono. Muistan hyvin 1990-luvun laman. Olemme juuri nyt yhtä pohjalla, Väisänen jatkaa.