Rakennusala on pyörinyt laman syövereissä jo useamman vuoden. Talonrakennusalalla työttömyyden kuritus on ollut hirmuista.
Uusia asuntoja valmistui rakentamisen huippuvuosina 30 000–40 000 vuosittain. Tänä vuonna Rakennusteollisuus arvioi asuntoja valmistuvan noin 20 000. (RT:n suhdannekatsaus 2/25). Jokainen ymmärtää, että tällainen tuotannon pudotus näkyy väistämättä työllisyydessä. A-kassan tilastojen mukaan 17,3 prosenttia Rakennusliittoon kuuluvista jäsenistä sai työttömyysturvaa tammikuussa 2026. Luku oli joitakin prosenttiyksiköitä pienempi kuin edellisvuonna, mutta sitä selittää ainakin osittain se, että osalla työttömistä on tullut työttömyysturvan enimmäiskesto täyteen.
Maan hallitus lupasi aloittaessaan luoda 100 000 uutta työpaikkaa. He aloittivat työpaikkojen luomisen lakko-oikeutta rajoittamalla ja lakkosakkoja korottamalla. Lisäksi luvattiin helpottaa työnantajan mahdollisuuksia irtisanoa työntekijä. Orpon hallituksen aloittaessa maassa oli noin 200 000 työtöntä työnhakijaa. Tätä kirjoitettaessa maassa on noin 290 000 työtöntä. Potkulaki on tietysti ollut voimassa vasta pari kuukautta. Ottaen huomioon hallituksen edellisten toimien vaikutukset työllisyyteen, potkulain vaikutuksiin on syytä suhtautua pelolla.
Talotekniikka- ja infra-alat ovat päässeet tässä kurimuksessa hiukan muita rakennusaloja vähemmällä. Kerron tähän muutamia syitä infra-alan osalta. Talotekniikan jätän sen alan asiantuntijoille.
Suomen tieverkon omistus jakautuu kolmelle osapuolelle: valtio omistaa maantiet, kunnat omistavat asemakaava-alueella olevat kadut ja yksityiset omistavat loput. Omistuksista johtuu, että tienpitoon käytetään julkista rahaa. Kunnat ovat pitäneet infrainvestointinsa kohtuullisella tasolla. Katuja on korjattu ja uusia rakennettu. Samalla useissa kaupungeissa on joko rakenteilla tai suunnitteilla raitiotiehankkeita. Vantaan kaupunki on aloittanut raitiotien rakentamisen, Tampere jatkaa ratikkalinjaa Pirkkalasta eteenpäin ja Helsingin kaupunki on päättänyt kolmen raitiotielinjan aloittamisesta. Helsingissä investoinnin arvo on 1,2 miljardia. Näiden hakkeiden työllistävä vaikutus on huomattava.
Ratapuolella on käynnissä muutamia uusia hankkeita ja ratapuolen työllistävää vaikutusta lisää huolto- ja kunnossapidon osuus.
Paljon puhuttu vihreä siirtymä on osaltaan auttanut infra-alan työllisyydessä. Vuonna 2025 vihreän siirtymän investointeja valmistui noin 8 miljardin edestä. Kaikki raha ei tietysti kulu infraan, mutta maatuulivoimalat ja datakeskukset edellyttävät isoja infrainvestointeja.
Yksi merkittävä työllisyyden ylläpitäjä on kaivosteollisuus. Vuonna 2024 Suomessa oli 44 toimivaa kaivosta (Kaivosteollisuus, lukuja kaivosteollisuudesta). Suurin osa kaivoksista on teollisuusmineraalikaivoksia. Metallikaivoksia on kymmenkunta. Infra-alan työntekijöitä työskentelee kaivostoiminnassa reilusti yli tuhat. Oman arvioni mukaan työntekijämääriltään suurimmat Infra ry:n jäsenyritykset löytyvät kaivosalalta. Tällä hetkellä Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita, jotka tulisi käynnistää. Sakatin kaivos Sodankylässä sai EU:n strategisten hankkeiden aseman. Tämä tarkoittaa unionin halua vähentää riippuvuutta yhteisön ulkopuolella tuotettavista kriittisistä raaka aineista. Kriittisillä metalleilla taas tarkoitetaan esimimerkiksi puolustusteollisuudessa, akuissa ja vaikkapa älylaitteissa käytettäviä metalleja.
Kaivoshankkeissa on huolehdittava siitä, ettei Suomesta tule pelkkää raaka-aineen viejää, vaan malmin jatkojalostusta on tehtävä täällä.
Itsestään selvää on, että hankkeita käynnistettäessä on luontoarvot otettava huomioon eikä luonnon tuhoamista tule sallia. Nykyteknologialla kaivos ja luonto on sovitettavissa yhteen.
Seuraavat palkankorotukset tulevat työntekijöille 1.6.2026 lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Korotuksen suuruus on 2,9 prosenttia. Yhdessä viime syyskuun alusta tulleen korotuksen kanssa palkansaajan ostovoima on kääntynyt kasvuun. Työministeri Matias Marttinen oli sitä mieltä, että ostovoiman kasvu johtuu maan hallituksen toimista (välikysymyskeskustelu 24.2.2026).
Niistä se ei johdu, vaan se johtuu ammattiliittojen neuvottelemista palkankorotuksista.
