Massit, myllyt ja meininki

Tämänkertaisen, 25.–27. maaliskuuta järjestetyn luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutuksen Tampereella avasi ruotsalaisten ammattiliittojen yhteinen kansainvälisten asioiden asiantuntija Christer Wälivaara aiheella Ay-liikkeen kansanvälinen työ.

– Meillä on oikeus organisoitua, se on meidän toimintamme kulmakivi, Wälivaara muistutti.

Wälivaaran mukaan ay-liike on maailman suurin poliittinen joukkoliike.  Kaikkialla asiat eivät ole kuitenkaan hyvin. Euroopassakin on 2 maata, jotka ovat työntekijän kannalta 10 pahimman maan joukossa: Valko-Venäjä ja Turkki.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosella ei ollut hyviä uutisia rakennusalan ahdingon loppumisesta.

– Asuntorakentamisessa on nyt surkein tilanne sotien jälkeen. Ensi vuonnakaan ei ole luvassa auringonpilkahduksia, Palonen kiteytti.

Yhtenä syynä heikkoon ennusteeseen on valtion korkotukien raju leikkaaminen.

– Tällä korkotuella on aiemmin tasattu rakentamisen määrää suhdannekuopissa ja sen avulla on voitu tehdä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Korkotuen alasajo on selkeä poliittinen päätös, jolla halutaan luoda bisnesmiehille ja sijoittajille vapaampi temmellyskenttä vuokra-asuntomarkkinoilla.

Oikeusministeriön Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston hankepäällikkö Heidi Lind kertoi korruptiontorjunnan askelmerkeistä.

– Olemme järjestämässä rakennusalalle suunnattua koulutusta korruption tunnistamiseen, Lind kertoi.

– Korruptiosta vapaita maita ei ole olemassa.

Rakennusliiton järjestöasiantuntija Saku Jokisalo muistutti, että poliisi on viime aikoina kiristänyt suhtautumistaan teräaseisiin.

– Poliisi on ilmoittanut, että teräaseen hallussapito julkisella paikalla ilman hyväksyttävää syytä johtaa aina syyteharkintaan. Eli jättäkää jatkossa puukot autoon, kun menette ruokatunnilla syömään huoltoasemalle tai vastaavaan paikkaan.

Erityistä kiitosta kurssilaiset antoivat lepolähettiläiden Essi Aulangon ja Outi Borgin vinkeille aktiivisen levon tekniikoihin.  Yleisön mielestä puhelinsoitto Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojaselle voisi tuoda laadullisen ja määrällisen sosiaalisen levon liiton jäsenelle.

Työntekijöiden riisto saa uusia muotoja

Tunne työnantajasi palkanmaksukyky -työpajassa tutustuttiin yrityksen tunnuslukuihin, tilinpäätökseen ja taseeseen.

– Luottamushenkilöille tärkeintä on tietää, kuinka paljon arvonlisää henkilöstö tekee firmalle. Se kertoo, millainen neuvotteluvara on esimerkiksi liukuvista palkaneristä, talouskouluttaja ja liiketoimintajohtaja Ville Wallin kiteytti.

– Massit mahdollistaa myllyt. Myllyt mahdollistavat meiningin. Meiningistä syntyy tilikauden tulos.

Toinen tärkeä tarkastelukulma on funktionaalinen tulonjako eli miten tuotannossa syntyvä arvonlisäys jakautuu työn ja pääoman kesken.

Parin tunnin aikana ei ehditty käsitellä kuin pintapuolisesti yhtä rakennusalan pörssiyhtiötä. Rakennusliitto järjestää toukokuussa 2-päiväisen talouskurssin, jossa on mahdollista tutustua oman työnantajan taloustilanteeseen.

Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen kertasi yleisölle ulkomaalaisen työvoiman  hyväksikäyttötapoja eri aloilla.

– Hyväksikäyttöilmiö leviää ameban lailla uusille aloille. Itä-Suomen työsuojelun ylitarkastaja kertoi minulle, että metsureiden työstä on tullut uusi siivous- tai rakennusala. Minullekin tuli juuri eilen vinkki hämärästä metsurifirmasta, joka on tuonut nepalilaisia metsureita maahan.

Teittinen on huomannut, että normaalin työehtojen polkemisen lisäksi metsätöissä on merkittäviä työsuojelupuutteita.

– Parikymppinen nepalilaiskundi kertoi minulle, ettei ollut aikaisemmin nähnytkään raivaussahaa. Hän sai sen käyttöön toiselta nepalilaiselta puolen tunnin koulutuksen. Ja sitten lähdettiin metsään töihin.

Työtapaturmia on jo sattunut ja yleensä työnantaja painostaa uhria olemaan hiljaa ja passittaa hänet nopeasti pois maasta.

– Tornator, yksi Suomen suurimmista metsänomistajista, ilmoitti juuri irtisanovansa kaikki metsurinsa.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàlla ei ollut hyvää sanottavaa Suomen talouden lähitulevaisuudesta. Hallituksen talouspolitiikka on kuristanut kotimaisen kulutuksen olemattomiin, mikä on osaltaan luonut vakavan työttömyysongelman

– Suomessa on OECD:n ja EU:n korkein työttömyysaste ensimmäistä kertaa historiassa, Lainà totesi.

Perinteinen Täykkärivisa oli tiukka, sillä 3 joukkuetta sai 16/20 pistettä. Bonuskysymysten jälkeen voiton vei Jumal’auta-joukkue. Toiseksi tuli jo kolmatta kertaa peräkkäin Ainasoja Experience. Pronssia sai Team Takki Auki.

– Täykkärivisaan osallistui laskujeni mukaan 78 kurssilaista, visaa vetämässä ollut liiton ura- ja koulutussuunnittelija Marjukka Hilbert kertoi.

Netissä ilmestyneessä Rennosti Rosendahlissa -nostossa mainitun The Wall -albumin on tehnyt Pink Floyd.

Kurssijärjestys ei ole kiveen hakattu

Pentti Hämeenaho Oy:n työsuojeluvaltuutettu Janne Rostedt on käynyt luottamushenkilökoulutuksissa omintakeiseen tahtiin: ensin jatkokurssi, sitten täydennyskurssi ja huhtikuun lopulla peruskurssille.

– Aloitin työsuojeluvaltuutettuna vuoden alussa. Olin edellisessä työpaikassani PKC Electronicsissa 3 kautta tsv:nä, joten tulin kursseille päivittämään tietojani, Rostedt selventää.

Sören Petersen on ollut Saint-Gobain Finland Oy:n Kirkkonummen Gyproc-tehtaan 2. varatyösuojeluvaltuutettu marraskuusta lähtien.

– Tulin tänne takaoven kautta, sillä työsuojeluvaltuutettumme sairastui ja hän pyysi minua tilalleen kurssille.

Petersen on kuulunut Rakennusliittoon vasta 3 vuotta. Sitä ennen hän kuului Sähköliittoon, kuten sähköasentajan pitääkin.

– Viimeksi työskentelin Assemblin Oy:ssä, missä olin 8 vuotta varaluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

Petersen vaihtoi työpaikkaa juuri ennen kuin firman urakka-asennusporukka lakkautettiin.

Rostedtilla on taustaa niin ammattiosastotoiminnassa kuin kunnallispolitiikassakin Raahessa. Yrityksen entinen tsv ei halunnut jatkaa ja luottamusmies Janne Alatalo sai Rostedtin helposti ylipuhuttua tehtävään.

– Liiton Vaalimylly on vähän outo, sillä siinä ei voi ilmoittautua hakemaan varatyösuojeluvaltuutetun paikkaa. Onko tämä hyvä järjestelmä? Jos toinen ehdokas häviää vaalit, yhteistyö ei silloin ole välttämättä helppoa, Rostedt miettii.

– Komppaan Rostedtia. Meillä oli Sähköliitossa mahdollista hakea varapostille, Petersen jatkaa.

Gyprocilla järjestettiin perinteiset uurnavaalit. Petersen on Rostedtin tapaan mukana Kirkkonummen kunnallispolitiikassa. Hän haluaa olla luomassa parempaa ja tasa-arvoisempaa työympäristöä kaikille.

– Olen nähnyt niin paljon aikaisempien työnantajien kiristystä ja valehtelua. Haluan auttaa niitä, jotka eivät itse saa suutansa auki.

Rostedt haluaa, että ihmiset lähtevät terveempinä työpaikalta kuin sinne tulevat.

– Katson myös, että yritys pärjää. Olen huomannut kokouksissa, että meidän yrityksessämme suhtaudutaan positiivisesti työsuojeluun ja ymmärretään myös sen taloudellinen merkitys. Tärkeintä kuitenkin on, että keskusteluyhteydet työnantajaan sekä muihin työntekijöihin päin ovat hyvät.

Ilmastoasiat kiinnostavat nuoria

Pentti Hämeenaho Oy:llä on lähes 150 työntekijää. Yritys tekee maanrakennusurakointia, työkonevuokrausta, tehdaspalveluja ja sivutuotteiden käsittelyä. Rostedtin työ on kirjaimellisesti vihreän siirtymän polttopisteessä, sillä hän on jäteterästä käsittelevän polttoleikkausaseman hoitaja SSAB:n tehtaalla. Suomessa teräksen kierrätysaste on yli 95 prosenttia.

Petersenin toi Gyprocin tehtaalle uteliaisuus ja vaihtelunhalu.

– Olin ollut 20-vuotiaasta asti urakkaporukassa ja loppuaikoina urakkaporukan kärkenä. Muutama vuosi sitten huomasin 39-vuotiaana, että työtilaisuudet rakennustyömailla heikkenivät. Teimme vain takuukeikkoja ja tuntitöitä.

Eräs tuttava vinkkasi, että Gyprocin tehtaalle haetaan sähkömiestä. Työhaastattelun jälkeen meni 10 minuuttia ja Petersenille tarjottiin työpaikkaa. Pari kuukautta myöhemmin entinen työpaikka lakkautettiin, joten siirtymisessä oli annos tuuria mukana.

Rostedt ja Petersen olivat hyvin tyytyväisiä täydennyskurssin sisältöön.

– Aihevalinnat ovat yllättäneet oikein positiivisesti, etenkin ilmastonäkökulman tuominen esille. Oli silmiä avaavaa kuulla, että JHL:än liittyy nuoria ilmasto-ohjelman ansioista. Saimme hyviä käytännön vinkkejä itsestämme huolehtimiseen. Se unohtuu helposti arjessa, Rostedt miettii.

– Samat ajatukset kuin kollegalla. Aiheet liippaavat paljon omaa työtäni. Kipsilevytehtaalla on tärkeää, minkä väristä savua piipusta tulee. Kalibroimme jatkuvasti päästöjä. Täältä saa paljon pieniä ideoita, joilla voimme petrata omaa toimintaa, Petersen sanoo.

Rostedt aikoo jatkaa viestinnän ja esiintymiskursseille. Some-osaamisellekin olisi kysyntää, sillä se auttaisi nuorten jäsenten hankinnassa.