Kevytyrittäjät on painettu piiloon työmailla, mutta he eivät ole kadonneet

Kolme vuotta sitten Rakentaja-lehti kirjoitti kevytyrittäjyyden käytöstä työmailla. Paperilla moni näyttäytyi alihankkijana, mutta työn tekemiseen sisältyi monia työsuhteen tunnusmerkkejä. Räikeimmissä tapauksissa työnantaja oli siirtänyt tekijän laskutusyrityksen asiakkaaksi salaa.

Tänä päivänä tilanne on kohentunut, mutta vain jonkin verran.

Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksikön Toni Malmström näyttää Vastuu Groupin Luotettava kumppani -sivua, jonka avulla Rakennusliitto pysyy kärryillä yrityskohtaisesti myönnettyjen korttien määrästä. Hän näyttää esimerkkinä yrityksen, jonka työntekijämäärä on enintään 4 ja silti yritykselle myönnettyjen Valttikorttien määrä on 95.

– Tämä kertoo meille, että yritys piilottaa heille työskenteleviä yrityksiä ikään kuin ne olisivat mukamas heidän työntekijöitään, jolloin nämä henkilöt pääsevät isoille työmaille töihin. On paljon tällaisia yrityksiä, joiden ilmoitettu työntekijämäärä on paljon vähemmän kuin heille myönnettyjen Valttikorttien määrä, Malmström sanoo.

Valttikortteja myöntävän Vastuu Groupin tuotehallintajohtaja Johanna Kupsu näkee tilanteen muuttuneen paremmaksi. Enää ei ole mahdollista, että laskutuspalvelun kautta työskentelevän yksilön kortissa lukisi nimikkeenä työntekijä ja työnantajana laskutuspalveluyritys.

Nyt laskutuspalveluyritys tilaa rakennusalalle toimivalle asiakkaalleen kortin, jossa lukee, että kyseessä on itsenäinen työn suorittaja. Kevytyrittäjä ei voi itse tilata korttia.

Rekisteriä toivovat sekä laskutuspalveluyritys että kortinmyöntäjä

Kupsu kertoo, että Vastuu Group pyrkii sitouttamaan laskutuspalveluyritykset eettisiin periaatteisiin. Se tarkoittaa, että korttia kantavalle asiakkaalle tehdään selväksi, että hän tekee työtä kevytyrittäjästatuksella eikä ole työntekijä. Tilanteen tekee hankalaksi se, että laskutuspalveluyrityksiä voi olla joskus hankala tunnistaa. Tilanne voi muuttua, sillä nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite siitä, että laskutuspalveluyritykset kootaan omaan rekisteriinsä.

– Meillä on hyvä käsitys siitä, mitkä yritykset tarjoavat laskutuspalvelua, mutta ei ole olemassa mitään tiettyä yhtiömuotoa tai yleistä rekisteriä, josta voisi tarkistaa, mitkä yritykset tarjoavat laskutuspalvelua, Kupsu harmittelee.

Kysyimme kahdelta tunnetulta (Eezy ja Ukko) kevytyrittäjyyttä tarjoavalta palvelulta heidän näkemyksiään. Näistä vain Eezy vastasi kysymyksiimme.

Eezyn liiketoimintajohtaja Elmer Pöytäniemi harmittelee, ettei kevytyrittäjiä päästetä enää suurten rakennusyhtiöiden työmaille ja pitää tilannetta kohtuuttomana yksilön kannalta, jonka vaihtoehdoksi jää siten varsinaisen yrityksen perustaminen.

Pöytäniemi näkee kevytyrittäjyyden kokonaisuutena positiivisena asiana ja Eezyn roolin asiakkaan yrittäjyyspolkua tukevana, esimerkiksi työn hinnoittelua koskevien kysymysten osalta. Negatiivisena työelämän muutoksena hän pitää kuitenkin sitä, että joissain tilanteissa työtä ei saa työntekijänä, ja yksilö ajautuu kevytyrittäjäksi vastoin toiveitaan.

Pöytäniemi toivoo, että hallitusohjelmaan merkitty laskutuspalveluyritysten tuleva rekisteröintivelvollisuus tuo mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita alan toimijoille.

Työsuhteen tunnusmerkki on olosuhteet, ei sopimus

Malmström muistuttaa työehtosopimuksen kirjauksesta, jossa laskutuspalvelujen kautta työskentelevien tekijöiden käyttöä tulisi välttää työmailla. Kirjauksella on suitsittu ilmiötä, mutta ongelma on siirtynyt pientalojen ja muiden pienempien urakoiden työmaille.

Aluehallintovirasto tekee yhteistarkastuksia työmaille myös Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa.  Tämän vuoden valvontateemaksi on valittu ”Työntekijä vai yrittäjä?”

– Tarkastusten yhteydessä on jaettu tietoa pääurakoitsijoille ja alihankkijoille siitä, millaisilla tunnusmerkeillä tekijä voidaan katsoa itsenäiseksi työnsuorittajaksi ja milloin kyseessä on työsuhde, työsuojelutarkastaja Janne Varonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Avi on myös arvioinut kohtaamiensa itsenäisten työnsuorittajien työskentelyn todellisia olosuhteita. Vuoden lopussa on tulossa tiedote valvonnan tuloksista, ja jo nyt voidaan sanoa, että ongelmia ei tässä suhteessa ole ollut merkittävässä määrin.

Työsuojelun ylitarkastaja Mikko Vannisen mukaan paremmin hoidetuilla työmailla sopimuksiin on kirjattu urakoiden ketjutuskielto ja sopimukset on laadittu niin, että jokaisen alihankkijan pitää hyväksyttää omat alihankkijansa pääurakoitsijalla. Tämän noudattamatta jättämisestä on kirjattu sanktio sopimukseen.

Väärinkäytöksiä tapahtuu eniten silloin, kun asuntorakentaminen käy kiivaana ja kaikki mahdolliset tekijät haalitaan työmaille. Matalasuhdanteessa tarkastuksissa tulee ilmi verovelkojen ja maksurästien kaltaisia seikkoja. Syrjäseudun pienillä paikkakunnilla rakennusalalla on muutama vakiintunut toimija ja kaikki osapuolet tuntevat toisensa, jolloin rakentaminen ei ole yhtä villiä. Vannisella on se vaikutelma, että toisinaan näissä tapauksissa – kun istutaan samoissa pöydissä –sovitaan yhdessä vilungista, mutta se on huomattavasti epätodennäköisempi tilanne.

Varonen arvelee, että tarkastustoiminta ja julkisuudessa esillä olleet tapaukset ovat lisänneet osapuolten tietoisuutta ja muistuttavat osaltaan, että väärinkäytöksistä voi jäädä kiinni.

Osassa tapauksista työn suorittaja luulee olevansa työsuhteessa mutta on niitäkin tapauksia, että teettäjä ja suorittaja ovat tietoisesti sopineet toimeksiantosuhteesta. Laki kuitenkin määrittää, että työsuhteen tunnusmerkkejä arvioidaan työn todellisten olosuhteiden perusteella, ja lain näkökulmasta työsuhteen tunnusmerkit voivat täyttyä, vaikka osapuolet olisivat sopineet muuta.

Toni Malmström muistuttaa, että työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit silloin, kun joku johtaa työtä ja määrittää työvuorojen pituuden, järjestää työkalut, joilla työtä tehdään, sanelee laskutushinnan tai järjestää sijaisen, jos tekijä sairastuu. Pelkällä sopimuksella ei voida poiketa tästä.

Yksi tavallinen huijauksen kohde on nuori kesätyöntekijä, jolle annetaan vaihtoehdoiksi tienata 12 euroa tunnissa työsuhteessa tai 14 euroa kevytyrittäjänä. Isomman luvun houkuttelema nuori ei välttämättä tule ajatelleeksi, että luopuu samalla työsuhdeturvasta, vuosilomista ja sairausajan palkasta. Lisäksi hän kärsii rahallisen tappion, kun hänelle selviää, että pakollisten maksujen jälkeen käteen jää puolet siitä 14 eurosta.