Sama lääke ei sovi kaikkiin vaivoihin
Sattuma voi viedä ihmisen työkyvyn, mutta sairastumisen riskejä voidaan vähentää.
Tämän vuosikymmenen alussa palkansaajat sairastelivat yhteensä reilut 21 miljoonaa sairauslomapäivää vuodessa. Vuonna 2022 sairauspoissaolotilasto pomppasi lähes 30 miljoonaan päivään. Viime vuonna tilastoitiin yli 25 miljoonaa sairaspäivää.
– Varsinkin vuoden 2022 ja todennäköisesti vuoden 2023 sairaspäivien määrässä näkyy koronan vaikutus, sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntija Mikko Rissanen arvioi.
Sairauspoissaolot ovat merkittävä kuluerä talouselämälle ja iso elämänlaatua rajoittava tekijä yksittäiselle ihmiselle. Julkisuudessa puhutaan paljon sairauspoissaolojen vähentämisestä.
– Meillä ei olemassa yhtä työelämää, joten meillä ei ole myöskään messiasratkaisua sairauspoissaolojen vähentämiseen. Mitä yhteiskohtaisempaan tilastointiin mennään, sitä sumuisemmaksi tilannekuva muuttuu, Rissanen muistuttaa.
Työn kuormittavuuden lisäksi monet ulkopuoliset tekijät vaikuttavat sairastavuuteen. Työntekijän ikääntyminen, geneettiset tekijät, elämäntavat, sosiaaliset verkostot, jopa puhdas sattuma vaikkapa onnettomuuden kautta vaikuttaa ihmisen terveyteen ja jaksamiseen.
– Ihminen voi altistua hometalossa, asunnossa voi olla radonia, Rissanen listaa asumisen riskejä.
Työelämässä syntyy helposti itseään ruokkivia kierteitä. Rissanen käyttää esimerkkinä varhaista kipuun puuttumista. Kipu voi vaikeuttaa elämää monella tapaa ja se voi lopulta johtaa työpaikan menetykseen ja syrjäytymiseen.
– Työnantaja ei voi kysellä kaikenlaista terveyteen liittyvää. Työntekijä ei välttämättä uskalla kertoa itselleen hankalista asioista. Miten tässä tilanteessa voi puuttua varhain työrajoitteisiin? Mitä pahemmaksi tilanne menee, sitä vaikeammaksi sen ratkaiseminen tulee.
Työkyvyn ongelmat johtavat helposti eläkeläisköyhyyteen ja elämänlaadun romahtamiseen.
Työpaikkaselvitys on ensiaskel
Edellä kerrottu ei tarkoita, etteikö ratkaisuja olisi olemassa. Rissasen mukaan rakennusalalla on jo valmiina toimintamalli työperäisten sairauspoissaolojen vähentämiseen.
– Työnantajan pitää tehdä systemaattisen riskien arvioinnin työpaikalla. Työpaikkaselvityksen tekemisen jälkeen toimenpide-ehdotusten seuranta. Molempien asioiden tekeminen määräajoin uudestaan. Meillä on hyvä pohja valmiina, kunhan siitä pidettäisiin vain kiinni.
Rissasen mielestä puhe sairauspoissaolojen vähentämisestä ei poista todellisia ongelmia.
– Viime vuonna 17 prosentille kutsuntaikäisistä myönnettiin joko pysyvä tai tilapäinen lykkäys varusmiespalveluksen suorittamisesta. Keskeiset syyt olivat mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät ongelmat.
Samat tekijät ovat usein työkyvyttömyyden taustalla.
– Tästä seuraa ikävä kysymys, miten yhteiskuntamme ja kulttuurimme on epäonnistunut. Tuotamme ongelmia, joiden seurauksia yritämme hoitaa.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Nikke Sillanpää
