Talotekniikka-alalle kumppanuusverkosto koulutuksen tueksi

– Jäsenyrityksemme ovat tuskailleet jo pidemmän aikaa, että rekrytoinneissa on ollut vaikea löytää uutta osaavaa työvoimaa. Nuorten vastavalmistuneiden ja alanvaihtajien, joilla ei ole aiempaa kokemusta alan töistä, osaaminen on heikentynyt. Koska lähes kaikki heistä ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, niin selvästi tutkinnon laadulle on tapahtunut jotain, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-TU:sta sanoo.

Mäkinen on seurannut alan koulutuksen kehitystä vuodesta 1995 lähtien.

– Koulutuksessa on tapahtunut paljon muutoksia ja niiden vaikutus on nyt näkyvissä. Ei se iso yllätys ole, mutta kyllä ketuttaa, kun olemme varoitelleet seurauksista jo pitkään.

Mäkisen mukaan tutkintojen heikentymisen taustalla on huonoja valintoja; vuonna 2018 purettiin tutkintojen aiempi laadunvarmistus, kun tutkintotoimikunnat lakkautettiin. Niissä alan toimijat niin yritys- kuin työntekijäpuolelta toimivat yhdessä varmistaakseen koulutuksen ja tutkintojen laadun.

– Samalla ammattioppilaitosten rahoitusjärjestelmä muuttui siten, että rahoitukseen vaikuttaa nykyään suoritettujen tutkintojen määrä. Tutkintotodistuksia siis kannattaa kirjoittaa, eikä ulkopuolinen taho arvioi niitä.

Mäkisen mukaan ammattioppilaitoksista valmistuneiden tekniset valmiudet ovat hyvät.

– Teknisten järjestelmien osaaminen on kunnossa, mutta työelämän metataidot eivät. Esimerkiksi työnsuunnittelussa, työprosesseissa, ennakoinnissa, logistiikassa ja vuorovaikutustaidoissa on puutteita. Ne taidot, jotka tekevät ammattitaidon – teknisen osaaminen lisäksi. Näiden opettamista kuitenkin vaaditaan ammatillisessa koulutuksessa.

Talotekniikkapuolella ei sinällään ole kohtaanto-ongelmaa valmistuvien määrän ja yritysten tarpeiden välillä. Vuodessa talotekniikan perustutkinnon tekee noin 1 350 opiskelijaa, kun uusia työntekijöitä tarvitaan 550–600.

– Vetovoimaongelmaa ei ole, laatuongelma sen sijaan on.

Yhteistyöllä parempaa

LVI-TU:n lääke ongelmaan on nyt yhteistyö koulujen kanssa, Lvi-työelämäkumppani-sitoumus.

– Me emme pyydä kuin lakisääteisiä asioita. Kannustamme koulutuksenjärjestäjiä mukaan, sillä nyt tuhlautuu turhaa energia sen tuskailemiseen, ettei säädösten vaatimuksia pystytä täyttämään, Mäkinen kertoo.

Yhteistyöllä koulutuksen järjestäjien kanssa haetaan yhteisiä tulkintoja opetukseen liittyvistä säädöksistä ja myös tulkintaohjeita niille. Tähtäimessä on tulkintoihin perustuvat yhteiset suositukset, joista saadaan apuja siihen, miten opetusta kannattaa toteuttaa.

– Tämän on oltava kahden kauppa; sekä oppilaitosten että yritysten pitää hyötyä. Me sitoudumme tarjoamaan koulutusta opettajille ja johdolle, sekä pedagogista että teknistä. Lisäksi verkoston kanssa on tärkeää kerääntyä välillä yhteen ja tavata.

Mäkinen toivoo, että tapaamisissa voidaan löytää opetuksen järjestäjien kanssa myös yhteinen sävel, mikäli jotakin säädöksiä on tarpeen muuttaa kansallisella tasolla.

Ideana on, että koulutuksen järjestäjät sitoutuvat verkostoon kuuluessaan noudattamaan yksilöityjä laatuvaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa työelämäyhteistyön toteutuminen.

– Olen tähän mennessä ehtinyt tavata parikymmentä opetuksen järjestäjää ja näyttää siltä, että ainakin suurimmat ammattioppilaitokset ovat lähdössä mukaan. Yksikään oppilaitos ei ole vielä sanonut, ettei lähtisi mukaan, Mäkinen kertoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen