Virheellisillä työluvilla raksalle
Virheellisillä tai olemattomilla työluvilla työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle.
”Pirkanmaalaisessa kaupungissa ryhmä kosovolaisia työntekijöitä työskenteli julkisissa kohteissa. Työtä tehtiin rakennusliikkeen, kiinteistöpalveluyrityksen ja myös vuokrafirman nimiin. Kaikissa oli taustalla samat suomalaiset henkilöt. Työntekijän oleskelulupa oli haettu yhteen yritykseen, mutta työtä saatettiin tehdä toisessa, ja palkka tuli joskus kolmannen yrityksen tililtä. Rakennusalalla pakollinen, veronumerollinen henkilötunniste löytyi kaikkiin yrityksiin.
Palkanmaksussa oli ongelmia ja työntekijät päättivät ottaa maanmiehensä kautta yhteyttä Rakennusliittoon.
Liiton selvityksissä ilmeni, että kaikki työntekijät olivat tulleet saman kosovolaisen välittäjän kautta Suomeen. Osa oli päässyt jopa työskentelemään, yksi työntekijä oli saanut 60 tunnin työstään tililleen 40,71 euroa, vaikka Maahanmuuttoviraston työlupahakemuksessa luvattiin 14 euroa tunnilta. Osalla työt eivät koskaan alkaneet, joku ei saapunut Suomeen lainkaan. Jokainen oli kuitenkin maksanut työpaikastaan Suomessa. Hintalappu keskimäärin 6 000 euroa. Kynnysraha maksettiin lähtömaassa välittäjälle, joka oli osalle työntekijöistä jopa sukua.
Työntekijät asuivat teollisuushallissa, 20 henkilöä samassa tilassa, sermit erottivat löytösängyt toisistaan. Peseytymistilat olivat riittämättömät. Koska työt olivat vähissä, ei ollut mahdollisuutta muuttaa pois työnantajan järjestämistä tiloista. Kaikilla ei ollut varaa palata kotimaahan.
Rakennusliitto vei tapauksen kokonaisuudessaan viranomaisten huolehdittavaksi.”
Kokonaan luvattomista vääriin lupiin
Jotta Suomeen voi tulla työskentelemään EU:n ulkopuolisista maista, tarvitaan työntekijän oleskelulupa. Työluvan on koskettava sitä työtä, mitä ollaan tulossa tekemään ja työpaikan eli palkkaavan yrityksen on oltava tiedossa. Palkan on oltava tessin mukainen tai vastattava muuten Suomessa maksettavia palkkoja.
– Ennen Ukrainan sodan alkamista törmäsimme viikoittain työmailla täysin työluvattomiin ukrainalaisiin tai valkovenäläisiin työntekijöihin. Nykyään se on harvinaisempaa, kun ukrainalaiset saivat päätöksen väliaikaisesta suojelusta ja heillä on oikeus työskennellä Suomessa. Nykyään tavataan enemmän väärän alan työluvalla työskenteleviä työntekijöitä, vanhempi asiantuntija Toni Malmström Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksiköstä kertoo.
Tällä hetkellä lähes koko rakennusala on saatavuusharkinnan piiristä, joten alalle ei noin vain saa työlupia kolmansien maiden työntekijöille.
– Tätä kierretään sitten niin, että haetaan siivoojien työlupia, mutta todellisuudessa tullaan työskentelemään rakennusalalle.
Työlupa on pankkikortin kokoinen kortti. Jos oleskelun peruste on esim. tilapäinen suojelu, perheenyhdistäminen tai pysyvä oleskelulupa, löytyy käytännössä kaikki tarvittava tieto kortin etupuolelta, mutta jos kyseessä on ammattikohtainen työntekijän oleskelulupa, on kortin toisella puolella tieto siitä, mihin ammattiin työlupa on myönnetty.
Miten kansainvälisen työvoiman yksikkö pääsee työlupaepäselvyyksiin liittyvien tapausten jäljille?
– Meille tulee vinkkejä esimerkiksi liiton whistle blower -kanavan kautta. Viime vuonna sinne tuli 80 vihjettä erilaisista keisseistä. Työmailta tulee myös vinkkejä kilpailevilta yrityksiltä. Sitten on vastuullisuuden edelläkävijä -rakennuttajia, jotka ottavat yhteyttä ja kysyvät neuvoa, miten tällaisia asioita hoidetaan ja valvotaan. Me autamme toki auliisti.
Haavoittuvassa asemassa
Väärällä työluvalla työskentely on aina riski hyväksikäytölle.
– Varsinkin jos itse ymmärtää sen, että toimin väärin, se nostaa rimaa kertoa epäkohdista esimerkiksi palkkauksessa tai työolosuhteissa. Metelin nostajaa voi uhata esimerkiksi karkotus Suomesta, Malmström sanoo.
Jos rakennusalan töitä tekee esimerkiksi lastenhoitajan työluvalla ja palkkaa jää saamatta, joutuu miettimään kahteen kertaan, tuoko tilannetta ilmi kenellekään.
Työlupin liittyy myös rikollista bisnestä.
– Poliisin edustaja on käynyt eduskunnassakin kertomassa, että kaikki kolmannen maan tulijat Suomessa maksavat jonkinlaista kynnysrahaa. Se voi olla tonni, 5 tonnia, tai jopa kymppitonni siitä ilosta, että pääsee Suomeen töihin.
Palkasta palautetaan sitten työnantajalle rahaa käteisenä tai tehdään viikonloppuna talkoilla töitä.
