Urakkatyö uuteen nousuun

Urakkatyön määrä talonrakennuksessa on laskenut jo vuosia kuin lehmän häntä. Urakalla tehtävän työn määrä lisääntyi nousukaudella noin 30 prosenttiin, mutta tällä hetkellä mennään vähän alle 20 prosentissa. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ry yrittävät nyt tehdä asialle jotain yhdessä.

– Urakkatyön määrä on laskenut paljon viime vuosina ja nyt ollaan meidän tilastojemme mukaan alle 16 prosentissa. On jännä, että se laskee erityisesti aina huonoina aikoina, kun juuri silloinhan pitäisi panostaa työn tuottavuuteen ja urakkatyö vaikuttaa siihen, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Tällä hetkellä urakalla tehdään liian vähän. Urakkatyöhän on sitä parasta paikallista sopimista. Meillä RT:ssä toiveena on, että sitä tehtäisiin mahdollisimman paljon, Talonrakennusteollisuus ry:n asiantuntija Paavo Mattila komppaa.

Malmströmin mukaan urakkatyötä tehdään eniten putkiasennuksessa sekä lattianpäällystyksessä, jonka tessissä on eräänlainen ”urakkapakko”.

– Talonrakennuksessa urakkaa tekevät eniten kirvesmiesporukat ja elementtiasentajat. Ennen myös raudoittajat, mutta nykyään se puoli on valunut tuntitöille.

Rakennusliitto ja RT alkavat järjestää yhdessä urakkakoulutusta työntekijöille ja työnjohdolle syyskuussa. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Mittaviiva Oy.

Miksi urakkatyötä ei tehdä?

Jos sekä työntekijä- että työnantajapuoli molemmat toivoisivat urakkatyön lisääntymistä, mikä on syy siihen, että sitä tehdään niin vähän nykyään?

– Jos vertaa vanhoihin hyviin aikoihin, niin ehkä työnjohdossa ja nokkamiehillä ei enää ole sellaista kulttuuria, että niitä kauppoja pystyttäisiin sopimaan luontaisesti. On osaamisen puutteita ja osin ehkä luottamuspulaa. Pääkaupunkiseudulla on paljon aliurakointia ja ulkomaista työvoimaa, jolloin sopimiselle ei ehkä löydy sijaa, Mattila miettii.

Malmström on myös huomannut kulttuurin muutoksen.

– Voi olla, että nuoret työnjohtajat eivät samalla tavalla uskalla tarjota urakkatyötä. Isoissa firmoissa kilpailutus voi mennä suoraan yrityksen hankintaosaston kautta, jolloin urakkaporukka kilpailee suoraan aliurakoitsijoiden kanssa tarjouskisassa, joten se menee aika vaikeaksi.

Malmströmin mukaan silloin, kun urakkatyön osuus oli korkeampi, mentiin mestarin kopille puhumaan urakasta ja se sovittiin siinä paikallisesti.

– Toiminta oli ennen paljon suoraviivaisempaa.

Mattila arvioi, että maaseudulla, jossa urakkaporukat eivät kilpaile erilaisten aliurakoitsijoiden kanssa, tehdään enemmän urakkatyötä kuin pääkaupunkiseudulla.

Urakkatyön väheneminen ei kuitenkaan johdu vain työnjohdosta tai yrityksistä.

– Nuoret työntekijät eivät uskalla lähteä kokeilemaan. Ei ymmärretä pelisääntöjä ja sitä, että urakkatyössä on aina takuupalkka. Vaikka urakka menisi huonosti, tulot eivät tipu nollaan euroon, vaan takuuna on palkkaryhmä 4, jossa tuntipalkka on tällä hetkellä vähän alle 16 euroa tunnilta. Ja urakan voi myös neuvotella uusiksi tai keskeyttää tietyin edellytyksin, Malmström muistuttaa.

Urakkatyö hyödyttää kaikkia osapuolia

Urakkatyö tuo rakentajille selkeästi korkeammat tienestit kuin tuntityö.

– Se tekee noin + 50 % lisää palkkaan. Eli jos meillä on keskipalkka talonrakennuksessa noin 18 euroa, on se urakkatyössä noin 27 euroa. Vuositasolla – jos voisi tehdä 100-prosenttisesti urakkaa – se on jo parikymmentä tonnia. Kyllä se ainakin minulle maistuisi, Malmström sanoo.

Malmströmin mukaan urakkatyö vaikuttaa selkeästi myös työn tuottavuuteen. Siihen tuottavuuteen, joka raahaa rakennusalalla edelleen monen muun alan perässä.

– Urakkatyössä ei ihmetellä ja räplätä kännykkää. Urakkatyö vaikuttaa myös työn laatuun; urakkaporukka korjaa itse, jos suoritteessa on jotain pielessä. Työtä ei hyväksytä eikä urakkaa makseta, ennen kuin työn taso on oikeanlainen. Ja onhan siinä urakkatyössä työnantajan kannalta plussaa myös ihan selvä nopeus. Toki se edellyttää, että työmaa on organisioitu kunnolla ja urakkarajat selkeät, Malmström luettelee.

Mattilan mukaan urakkatyö on win-win sekä työntekijän että -antajan kannalta silloin, kun sopiminen tehdään oikein.

– Kaikki hyötyvät siitä. Olen tätä alan menoa katsellut aika pitkään ja ihmettelen, miten vähän urakkaa silti tehdään. Urakkatyö voisi olla ratkaisu moneen rakennusalaa vaivaavaan pulmaan, Mattila tähdentää.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Johanna Hellsten ja Rakennusteollisuus RT ry