Tutkimus: SASKin työtä arvostetaan
Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti ammattiliittoihin ja niiden tekemään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa.
Suomalaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti ammattiliittoihin ja niiden tekemään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskuntia vakauttavana tekijänä.
Aula Researchin toteuttamassa kyselyssä selvitettiin ihmisten suhtautumista ammattiliittoihin ja niiden tukemaan työelämän ihmisoikeuksiin liittyvään kehitysyhteistyöhön. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2025 työikäisten suomalaisten keskuudessa.
Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän perusoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista SASKin teettämässä kansalaiskyselyssä.
Väitteen kanssa samaa mieltä oli 52 % verkkokyselyyn vastanneista. Vain 19 % vastaajista ei pitänyt työelämäoikeuksiin liittyvää kehitysyhteistyötä tarpeellisena. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista.
Kyselyssä esitettiin väite: ”vahva ay-liike vakauttaa yhteiskuntia kehittyvissä maissa”. Sen kanssa samaa mieltä oli selvä enemmistö vastaajista, 64 prosenttia. Lähes puolet myös liittoon kuulumattomista antoi väitteelle tukensa.
– Yhteenvetona voi sanoa, että ay-liikettä ja sen tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla arvostetaan mutta työ tunnetaan kohtuullisen heikosti. Toki tunnettuus oli laajempaa liittoihin kuuluvien joukossa, niin kuin odottaa saattoi. Tästä on hyvä jatkaa, SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala sanoo.
Kuitenkin tietoisuus globaalista työstä oli melko vähäistä: vajaa 30 prosenttia tiesi siitä. Parhaiten aiheen tunsivat nuoret. Ihmisoikeustyön tärkeimpinä teemoina pidettiin elämiseen riittäviä palkkoja, työturvallisuutta ja lapsityön vastaista työtä.
Suhtautuminen ammattiliittoihin myönteistä
Ammattiliittoihin suhtautuminen yleisellä tasolla oli vieläkin positiivisempaa kuin niiden maailmalla tekemään ihmisoikeustyöhön: liittojen toimintaan suhtautui myönteisesti 64 % vastaajista. Negatiivisesti liittoihin suhtautui vain noin kymmenesosa. Naisten asenne oli positiivisempi kuin miesten, ja selvästi eniten myönteistä näkemystä oli 36–50-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tulokset ovat Vesalan mielestä myönteisempiä, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.
Kyselyyn vastasi noin 1 500 ihmistä ympäri Suomen. Heistä 35 prosenttia oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä.
