Tonneittain tiiliä – satoja työnantajia

Pestautuminen lyhyisiin projektikohtaisiin työsuhteisiin on verrattain tyypillistä muurareille. Toimintatapaa käyttävät jossakin määrin myös timpurit ja muut tiettyyn rakentamisen osa-alueeseen erikoistuneet ammattilaiset. Heidän palkkaajansa voivat olla yhtä lailla yksityisiä kotitalouksia kuin yrityksiäkin. Rakennusliikkeet hyödyntävät lyhyitä työsuhteita alihankinnan ketjutuksissaan.

– Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla tulee pääasiassa touhuttua. Lisäksi kesämökeillä, joiden omistajista monet ovat tuttuja muista työtehtävistä, Mikko Luukkola luettelee.

Omakotitalojen ja loma-asuntojen savupiiput, takat sekä muut tulisijat muodostavatkin merkittävän osan hänen toimeksiannoistaan. Tavallisesti muurauksiin kuluu aikaa 1 päivästä 2 viikkoon, pisimmilläänkin alle 1 kuukausi. Luukkolaa työllistävät lisäksi rakennusyritysten uudishankkeet ja saneeraukset, joissa hän on enimmillään ollut 1 vuoden verran palkattuna.

– 1990-luvun alussa aloitettiin rakentamaan asuinkerrostaloja ja toimitiloja Helsingin Ruoholahteen, missä riitti tehtävää, vaikka elettiin syvää lama-aikaa. Lasipalatsin remontti on myöhempi iso kohde, jossa tuli oltua mukana usea kuukausi, Luukkola muistelee. 

Hän valmistui talonrakentajaksi vuonna 1988 Nurmijärven ammattioppilaitoksesta ja on siitä lähtien harjoittanut ammattiaan. Alan opinnot ja niihin hakeutuminen olivat luonteva vaihtoehto, johon kohdistui sukurasitusta lapsuuden perheestä.

– Isä työskenteli kirvesmiehenä ja äiti maalarina. Isoveli on rakennusalan diplomi-insinööri, mutta itselleni on käytännön tekeminen ollut aina mielekkäämpää kuin opiskeleminen. Siksi valitsin aikoinani lukion sijasta ammattikoulun.

Tasoitukset ja laatoitukset sekä kirvesmiehen työt tuovat ajoittaista vaihtelua muuraushommiin.  Alkuun niitä tuli tehtyä isän kanssa, kunnes tämä jäi eläkkeelle. Apulaisia on ollut sittemmin useita, mutta he vaihtuvat muutaman vuoden välein. Omista pojista nuorempi on viime aikoina kulkenut apparina mukana työmailla.

– Runkoja anturasta vesikattoon, vaikka ihmiset mieltävät meikäläisen pelkästään muurariksi. Nurmijärven Röykässä on valmistunut yli 10 tällaista omakotitalokohdetta. 

Muurarina työnkuva on pysynyt samankaltaisena vuosikymmenestä toisiin. Työvälineissä tapahtunutta kehitystä näkyy muun muassa linjauskalustoissa, jotka ovat vaihtuneet puisista rimoista alumiinisiin johteisiin. Käppyräsarvinen laastikauha on niin ikään nykypäivää.

Projektin hallinta omissa käsissä

Luukkola voi lähtökohtaisesti päättää vapaasti työajoistaan. Tästä huolimatta hän noudattaa säännöllistä arkipäivärytmiä, jossa työt alkavat ennen klo 07.00 ja päättyvät iltapäivällä 16.00 jälkeen. Vakiintuneiden käytäntöjen noudattaminen edistää tehtävistä suoriutumista ja selkeyttää ajankäyttöä.

Nuorena miehenä ja ammattiuransa alkuvaiheessa Luukkola saattoi tehdä 12 tunnin työpäiviä etenkin kesäisin. Perheen perustamisen myötä tahti kuitenkin tasaantui, kun vuorokauteen tuli muutakin sisältöä.

– Lapset vaikuttavat ilman muuta sekä arkeen että vapaa-aikaan. Heidän ollessa pieniä on tullut kesäisin pidettyä lomaakin 2–3 viikkoa, hän tunnustaa.

Tunnollisesti paikalle saapuva ja ahkeroiva ammattimies herättää luottamusta työnantajissaan. Erityisesti kotitalouksille ja taloyhtiöillä saattaa olla vaikea arvioida työmaan edistymistä tai puuttua mahdollisiin epäkohtiin, kuten aikataulujen venymisiin tai selvitystä vaille jääviin poissaoloihin.  Räikeimmillään valmista tulee niin eri tahtiin, että maallikkokin kiinnittää asiaan huomiota. Tällaiseen tapaukseen Luukkola törmäsi eräässä kohteessa, jossa hän jatkoi toiselta muurarilta kesken jäänyttä tiilimuurien tekoa.

– Tein aidan päivässä, kun joltain toiselta oli kulunut samanlaiseen viikkoja. Tällainen haiskahtaa vedätykseltä ja nakertaa koko ammattikunnan uskottavuutta, hän harmittelee.  

Työsuhteeseen palkatun muurarin työtunnit ovat asuntojen omistajille kotitalousvähennyskelpoisia. Työ- ja palkkatodistuksia varten on itselaaditut kaavakkeet, jotka helpottavat työsuhteeseen kuuluvien velvoitteiden hoitamista ja ilmoittamista verottajalle.

Työnantajalle kuuluvat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut täytyy huomioida palkan hinnoittelussa. Lisäturvana Luukkolalla on oma tapaturmavakuutus, mikäli jotakin ikävää sattuu vapaa-ajalla.

– Sairauspoissaoloja on ollut 35 vuoden aikana vain 15 päivää. Tältä keväältä tosin täytyi perua kaikki sovitut työt, kun teloin nilkkani puulaaki-jalkapallossa. Joitakin keikkoja pystyy onneksi siirtämään syksyyn.

Yksityisille ja yrityksille tehtävien töiden suunnittelu alkaa keväisin huhtikuun alkupuolella. Tuolloin lasketaan tarkasti mitä voidaan luvata ja milloin tehtäväksi. 

Projektista seuraavaan siirtyminen on sujunut ilman suurempia työttömyysjaksoja. Talvi on rakennusalalla perinteisesti hiljaisin ajankohta, mikä heijastuu muurauksiinkin. Tällöin tehdään pienehköjä sisähommia tai odotellaan seuraavia tilauksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa.

Laatu ja luotettavuus ensiarvoisia

Työn jatkuvuus perustuu Luukkosen hyvään maineeseen osaavana ammattilaisena. Tähän sisältyy sovituissa aikatauluissa pysyminen ja lopputuotteet, jotka vastaavat palkanmaksajien odotuksia.

– Mainostaminen on tarpeetonta, sillä tieto kulkee viidakkorummun lailla ihmiseltä toiselle. Pienemmät rakennusfirmat ja taloyhtiöt ottavat yhteyttä 2–10 vuoden välein, kun ovat olleet tyytyväisiä aiempiin töihini.

Luukkola voi vähentää verotuksessaan matkakuluja sekä työtään varten hankkimiaan vaatteita ja varusteita. Hän on silti huonommassa asemassa kuin yritykset, sillä niillä on arvonlisäveron vähennysoikeus ostoistaan. Tämä kirpaisee eniten ajoneuvoissa, joiden osalta Luukkolaa kohdellaan kuten ketä tahansa kuluttajaa, vaikka hän tarvitsee sekä autoa että traktoria harjoittaessaan ammattiaan.

– Alvin häviän joka kerta vaihtaessani autoa. Traktorikin piti maksaa kokonaan ilman mitään vähennysoikeuksia, jotka huomioitaisiin, jos hankinta olisi katsottu työhön liittyväksi mitä se todellisuudessa onkin, Luukkola harmittelee.

Pitkään alalla toimiminen on kuitenkin poikinut etuja muun muassa tarvikehankinnoissa. Toistuvasti tavaraa tilaava muurari on kauppiaalle vakioasiakas, joka saa tiilet ja laastit erikoishintaan. Tästä koituva kustannushyöty on siirrettävissä työneuvotteluihin.

– Suurimmillaan voidaan puhua jopa 20 000 euron alennuksista verrattuna kertaluonteisesti ostavaan taloyhtiöön tai kuluttaja-asiakkaaseen. Toistaiseksi kaikki ovatkin tinkimättä tyytyneet palkkapyyntöihini.   

Luukkola on Rakennusliiton jäsen ja istuu Nurmijärven osaston hallituksessa. Ammattiyhdistystoiminta antaa vastapainoa varsin itsenäiselle työnkuvalle ja korvaa siitä puuttuvaa yhteisöllisyyttä.

– Vakituisessa työsuhteessa pääsee varmasti helpommalla kuin tässä toimintamallissani, vaikka sillä on hyvätkin puolensa ja toimeen tultu, hän toteaa.

Teksti ja kuvat: Marko Taavila