Toimitsijaa ei päästetä kaikille työmaille
Muutos tapahtui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Rakennusliiton toimitsijalta riittää ymmärrystä tilanteelle.
Nuijamaanjärven rantamaisemissa entisellä raja-asemalla on juuri sopivan hiljaista ketun metsästysretkille. Venäjän puolella näkyy vielä vanha, sammaloitunut rajakoppi ja pätkä hylättyä tietä. Paikka on erityinen siksi, että tässä kohdassa on valmiina pätkä uutta itärajan esteaitaa. Sitä on valmiina kaikkiaan 35 kilometriä eri puolilla kaakkoisrajaa.
Aita työllistää noin 330 henkilöä 17 eri työmaalla Kaakkois-Suomessa. Rakennusliiton toimitsijan kannalta tilanne on hankala, sillä toimitsijoille ei ole myönnetty rajavyöhykelupaa. Aluetoimitsija Jarkko Harjumaaskola kertoo, että linja tiukkeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen jälkeen toimitsijat eivät ole päässeet rajavyöhykkeellä sijaitseville työmaille. Rajavartiolaitoksen lisäksi saman linjan on ottanut Puolustusvoimat. Toimitsijat eivät ole päässeet niille missään päin Suomea. Harjumaaskolalta riittää ymmärrystä linjaukselle.
– Ei ne sitä kiusallaan tee, ja hyvähän se on että ovat tarkkoja. Niiden pitääkin olla tiukkana, kun tilanne on mikä on. Kaikkia kohdellaan tässä asiassa yhdenvertaisesti, Harjumaaskola toteaa.
Hankkeen ainutlaatuisuudesta johtuen kyselijöitä ja uteliaita on riittänyt.
Kymen alueella tilanne on näkynyt selvästi, sillä alueella on Puolustusvoimien varuskuntia ja Rajavartiolaitoksen toimivaltaan kuuluva Venäjän-vastainen raja. Suhtautuminen vierailuihin on tiukempaa kummassakin. Edunvalvonnasta ei ole silti täytynyt luopua, työmailla on edelleen luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut. Tavallisesti toimitsija kiinnittää käynnillään huomiota työmaan yleiseen ilmeeseen ja sosiaalitilojen kuntoon, ja ne näkee parhaiten omin silmin. Puhelinyhteys on toiminut työmaan ja toimitsijan välillä, ja asiat on saatu hoidettua hyvässä yhteistyössä.
Majuri Antti Virran mukaan työmaat on haluttu rauhoittaa niin, että sinne ei päästetä muita kuin työntekijät. Työntekijöiden taustat on tarkastettu niin, että heillä ei saa olla vakavampia rikostuomioita eikä kytköksiä Venäjään. Veikkanen kertoo, että työntekijöiden joukossa on ollut muutama henkilö, joilta estettiin pääsy esteaitahankkeen työntekijöiksi.
Aitaosuuksien sijainnit perustuvat riskianalyysiin. Aiemmin rakennetusta testipätkästä saatujen tulosten perusteella aitaa on paranneltu. Aitaverkon silmäkokoa on pienennetty niin, että kiipeäminen olisi vaikeampaa ja sitä on vahvistettu niin, että aitaa on vaikeampi rikkoa. Aidan kokonaiskorkeus on 4,5 metriä, josta ylin metri on natolankaa. Aidan päällä on kameran lisäksi valonheitin ja kaiutin. Hankkeessa on hyödynnetty muiden maiden aidoista saatuja kokemuksia. Eläimiä varten aidassa on vähintään kolmen kilometrin välein liukuoviportteja, jotka pidetään normaalisti auki mutta rajatilanteen kiristyessä ne voidaan sulkea. Portit on pyritty sijoittamaan eläinten vakiintuneille kulkureiteille.
– Välillä julkisuudessa on ihmetelty, miten voi yksi aita olla noin kallis, mutta tässä on paljon enemmän kuin pelkkä aita, kuvailee aitahankkeen teknisenä asiantuntijana toimiva everstiluutnantti Esa Veikkanen.
Aita on toki hankkeen näkyvin osa, mutta suuria summia rahaa kuluu myös valvontateknologiaan ja tien rakentamiseen. Tie on sen verran kantava, että maansiirtoajoneuvoilla ei ole vaikeuksia. Aivan mahdottomiin kohtiin aitaa ei ole kannattanut rakentaa. Luonto tekee toisinaan kaikkein tehokkaimmat esteet. Silti tekijät saavat olla ylpeitä kättensä jäljestä.
– Välillä on taiottu tie ja aita todella haastaviin kohtiin, Veikkanen kehaisee työn jälkeä.
