Tärinä tuntuu duunarin kropassa

Tärinäaltistus on työvälineiden kehittymisestä huolimatta yhä iso työterveysongelma. Yli 59 prosenttia Rakentaja-lehden tärinäaltistuskyselyyn vastanneista kertoi, että heillä oli sormien puutumista ja pistelyä. Artikkelin sitaatit ovat kyselyyn tulleita vastauksia.

– Lähden töistä kotia ja puutuneet kädet vaivaavat sen jälkeen.

– En tiedä, koska se raja-arvojen mukaan ylittyy. Pidän taukoja aina kun käsissä tuntuu.

– Irrotan käden piikkarista, kun sormet puutuvat.

Huomattavasti vakavampia oireita eli kylmäsormisuutta tai lisääntynyttä kylmäherkkyyttä oli lähes 28 prosentilla vastaajista. Kylmäsormisuus on loppuiän pysyvä vaiva.

– En tee enää kyseistä työtä. Terveys ehti mennä jo. Pääsärky lopetti sahaamisen.

Työkalujen tärinäarvot eivät ole työntekijöiden tiedossa. Lähes 84 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heitä ole informoitu asiasta. Tärinäaltistuksen ehkäiseminen kuuluu työnantajan vastuulle. Esimerkiksi ammattilaisten sähkötyökaluvalmistajien nettisivuilla on tärinäarvon ja altistusajan mukaan tehtyjä laskentataulukoita.

– Useammin käytettävissä koneissa, esimerkiksi poravasarassa, on jo valmistajan takaama hyvä tärinänvaimennus.

– Luen raja-arvoista nyt ensimmäistä kertaa elämässäni.

Jatkuvaa tärinää

Rakentajat käyttävät paljon erilaisia sähkötyökaluja. Vastaajista 82,5 prosenttia käytti niitä päivittäin. Perinteisten käsityökalujen päivittäisiä käyttäjiä oli lähes 80 prosenttia vastaajista. Vibraattoreita tärisytteli reilu neljännes vastaajaa työpäivän aikana. Työkoneiden päivittäistä tärinää koki reilut 19 prosenttia vastaajista. Maantiivistykseen käytettyjä työkoneita ajoi päivittäin 18,5 prosenttia vastaajista.

Reilu neljännes käytti tärinään altistavia työkaluja yli 6 tuntia päivässä. 4–6 tuntia päivittäistä työkalujen käyttöä kertyi 22 prosentille vastaajista. Lähes puolet vastaajista todennäköisesti ylittää tärinäaltistuksen riskirajan.

– Itse tietysti yritän vähän jaksottaa työtäni, mutta menee väkisin yli välillä.

– Porarit vaihtoivat siltatyömaalla uuden mittauslaitteen, kun edelliseen tuli rajat täyteen.

– Välillä joku toinen käyttää tärylätkää ja piikkauskonetta kaivojen irrotuksessa eli kierrätetään työtekijöitä.

– Jatkan elämää ja kiroan herroja.

Vastaajat toivoivat enemmän tiedotusta, parempia työolosuhteita, aktiivisempaa työterveyshuoltoa ja työnantajien roolia sekä käytännönläheistä tutkimusta ja valvontaa. Näiden toimenpiteiden avulla voitaisiin parantaa työturvallisuutta ja vähentää tärinäaltistuksen aiheuttamia terveysongelmia.

– Otapa tommonen asia puheeksi noiden vanhojen jäärien kanssa, niin…

Rakentaja-lehden tärinäaltistuskyselyyn vastasi 1 701 jäsentä. Kyselyn tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä vastaajajoukossa. Vastanneiden kesken arvottiin 3 S-ryhmän lahjakorttia ja ne on toimitettu arvonnan voittajille.

Mitä avovastaukset kertovat?

Toimituksessa louhittiin tekoälyn voimin ”Mitä teet silloin, kun päivittäinen tärinäaltistuksen raja-arvo on täyttynyt?” -kysymyksen vastaukset. Sitaatit ovat suoria lainauksia avovastauksista.

Suuri osa vastaajista ei ollut tietoinen päivittäisestä tärinäaltistuksen raja-arvosta. Monet eivät tienneet, että tällainen raja-arvo on olemassa, tai eivät olleet kuulleet siitä työpaikallaan.

Monet vastaajat ilmoittivat jatkavansa töitä normaalisti, vaikka raja-arvo olisi täyttynyt. He mainitsivat, että työ on tehtävä loppuun, eikä raja-arvojen täyttyminen vaikuta heidän työskentelyynsä. Erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden oli hankala kieltäytyä tärinäaltistuksen rajat ylittävistä töistä.

– Mikä on raja-arvo?

– Jatkan työtäni. Ei olla puhuttu töissä tärinän vaikutuksista, taikka puututtu liikakuormitukseen.

– Ei mitään hajua, en edes tiedä mikä on tärinäaltistuksen raja-arvo.

– Työtä ei keskeytetä asfalttialalla. Jyränkuljettamisessa sekä tärylätkän käytössä ei mahdollisuutta välttyä tärinältä.

– En ole raja-arvosta kuullutkaan.

– Jos tietäisin raja-arvon, niin varmaankin vähentäisin tärinää.

Avovastauksissa näkyi jonkin verran yritysten työsuojelun taso. Joissakin firmoissa asiat hoidetaan hyvin, osassa ei piitata pätkääkään.

– Kun päivittäinen tärinäaltistuksen raja-arvo on täyttynyt, lopetan tärinäaltistusta aiheuttavat työt ja pidän tauon. Lisäksi varmistan, että käytän tarvittaessa suojaimia ja noudatan työpaikan ohjeita tärinän vähentämiseksi.

Raja-arvoista ei piitata

Muutamat vastaajat mainitsivat, että heidän esimiehensä tai työterveyshuolto eivät yleensä reagoi raja-arvon täyttymiseen. Joissakin tapauksissa työntekijät olivat saaneet ohjeita työterveydestä, mutta esimiehet eivät olleet reagoineet tilanteeseen.

– Jatkan hommia, koska ei ole vaihtoehtoja. Aika äkkiä varmaan saisi potkut, jos pidättäytyisi tekemästä hommia.

– Koko päivä  piikataan.

– En tiedä mikä se raja on. Viime kesänä hioimme työparini kanssa talon seiniä hiomakoneilla 2 viikkoa vähintään 7 tuntia päivässä.

– Lääkärini ilmoitti, että varaa aika työterveyteen tarvittaessa. Esimieheni ei yleensä reagoi raja-arvon täyttymiseen. Kerran tai pari olen saanut työparin vähentämään altistusaikaa. En saanut siirtoa pois tärinäaltistuksesta, joka on siis päivittäin 7–8 tuntia, siitä noin 6 tuntia jatkuvana altistuksena.

– Yleensä vuoro kestää 12 tuntia samalla koneella.

– Työnjohto ei ole maininnut sanallakaan mistään tärinäarvojen täyttymisistä.

– Voisin lopettaa työt, mutta työnjohdolla ei oikein ole vielä ymmärrystä tähän asiaan. Pitelen pitkin päivää taukoja, jotta kädet ei puutuisi niin paljon.

– Yksin työskennellessä ei voi jakaa työtehtävä. Voi mennä päiviä samaa työvaihetta tehden. Esimerkiksi seinien hiomisessa tai etuputsina pinnoista paakkujen piikkaamisessa.

– Aikaisempina vuosina porasin paineilmakiviporalla. Porattiin usein koko työvuoro, ei ollut mitään raja-arvoja.

Useat vastaajat kertoivat kokevansa fyysisiä oireita, kuten ranteiden ja hartioiden kipua, sormien turpoamista ja valkosormisuutta. Oireiden ilmetessä he pitivät taukoja tai vaihtoivat työtehtäviä.

– Jos huomaan häiritseviä oireita, pidän lyhyen tauon tarvittaessa. En mielestäni käytä työkaluja niin paljon, että mahdolliset oireet olisivat välttämättä tärinän aiheuttamia. Niille voi olla myös muita syitä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tietämättömyys tärinäaltistuksen raja-arvoista on yleistä, ja monet työntekijät jatkavat töitä normaalisti raja-arvon täyttyessä. Taukojen pitäminen ja työtehtävien vaihtaminen ovat yleisiä keinoja vähentää tärinäaltistusta, mutta työnantajien ja työterveyshuollon rooli tilanteen hallinnassa vaihtelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen