Repeytyvä Suomi
Johtaako eriarvoisuuden paheneminen yhteiskunnalliseen kriisiin?
Suomessa on tehty varallisuustilastoja vuodesta 1987 asti. Tilastoinnin alusta lähtien erityisesti varakkaimman prosentin osuus kokonaisvarallisuudesta on noussut koko ajan.
– Nyt näyttää siltä, että varallisuuden keskittyminen on kärjistymässä. Ihmisten kokema hyvinvointi on pudonnut pysyvästi alemmalle tasolle 2020-luvulla, toinen Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin toimittajista ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér rinnastaa.
Nykyisen hallituskauden vaikutukset nähdään vasta tulevina vuosina, mutta raportin mukaan polarisaatio on pahentunut viime vuosina. Etenkin naiset ja köyhät pitävät eriarvoisuutta yhä pahempana ongelmana.
– Me olemme kynnyksellä, jossa suuntaa voidaan muuttaa. Elämme seuraavat vuodet käännekohdassa, Finér ennustaa.
Julkisen talouden hankala tilanne vaikeuttaa käännettä parempaan. Petteri Orpon (kok.) hallituksen lupaama velkalaivan käännös jäi tekemättä ja valtio on velkaantunut aikaisempaa nopeammin.
– Hallituksen politiikassa on johdonmukaisesti suosittu rikkaimpia sekä suuryrityksiä ja niiden omistajia. Tämä koskee sekä työmarkkinapolitiikkaa että veronalennuksia ja budjettileikkauksia, Finér sanoo.
Tutkijat Mikko Niemelä, Niko Eskelinen ja Markus Laaninen toteavat raportissa, että suomalaiset haluavat pyrkiä kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa. Esimerkiksi tulojen tasaamista kannattaa reilut 60 prosenttia kansalaisista. Verotus olisi kätevin tapa tasata tuloja, mutta se on tiputettu pois poliitikkojen työkalupakista.
– Veropolitiikka on Suomessa hyvin polarisoitunutta. Keskustapuolueelle ja siitä oikealla oleville puolueille verotus on ollut vaikeaa Esko Ahon (kesk.) puheenjohtajakaudesta lähtien. Jos veroja pitää vain alentaa, se ei anna kovinkaan hyvin tilaa tasa-arvoiselle politiikalle. Siihen tarvitaan tulonsiirtoja, palveluita ja molempiin niistä tarvitaan verotusta, Finér sanoo.
Tutkijat Marja Riihelä ja Matti Tuomala toteavat, että verotus on keventynyt 1990-luvun alusta lähtien erityisesti suurituloisimman prosentin kohdalla. Kaikki kynnelle kykenevät ovat siirtäneet omaisuuttaan ja tulojaan osakeyhtiöihin, jotta tuloista voisi maksaa mahdollisimman vähän veroja.
Tutkijat Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä osoittavat, että Orpon hallituksen leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin. Samalla ne ovat heikentäneet myös pienituloisten palkansaajaperheiden toimeentuloa. Julkishallinnon kurjistaminen ja järjestöjen määrärahasäästöt merkitsevät huonompia palveluja yhteiskunnan huono-osaisille. Kokoomus on väläytellyt 10 miljardin euron menoleikkauksia seuraavalle hallituskaudelle. Nykyhallitus on saanut kasaan noin 3,5 miljardin euron nettosopeutukset.
– Jos pyritään näin valtaviin leikkauksiin kuin kokoomus uhkaa, se olisi valtava muutos suomalaisessa yhteiskunnassa, Finér muistuttaa.
Pahenevasta eriarvoisuuskehityksestä voi lopputuloksena olla kahtia jakautunut kansakunta. Vastaavaa yhteiskuntamallia kokeiltiin Suomessa 1900-luvun alussa ja sen seuraukset olivat karmaisevat. Toivottavasti Eriarvoisuuden tila Suomessa 2028 -raportista voimme lukea eheytyvästä Suomesta repeytyvän yhteiskunnan sijaan.
