Pölynhallinnasta ei tingitä

Lapin keskussairaalan työmaat Rovaniemellä ovat työllistäneet Rakennusliike RPJ:n porukoita jo kohta 7 vuotta.

Lapin keskussairaalan laajennusosa valmistui vuonna 2023. Se on mahdollistanut myös sairaalan vanhojen tilojen täydellisen remontoinnin keskellä toimivaa sairaalaa. Korjausurakoitsijana toimii rovaniemeläinen korjausrakentamiseen ja sisäilmakorjauksiin erikoistunut Rakennusliike RPJ Oy.

– Kun laajennusosa valmistui, vanhalta, vuonna 1987 rakennetulta puolelta muutti sinne toimintoja. Tyhjillään olevia tiloja on purettu betonille asti, vain kantavat rakenteet ovat jääneet pystyyn, hankkeessa työnjohtajana toimiva Jaakko Rissanen RPJ:stä kertoo.

Rissanen mukaan, se, että kaikki voidaan purkaa, vähentää yllätyksiä.

– Toki vanhan ja uuden rajapinnassa niitä on jonkin verran tullut, hän lisää.

– Se että kaikki voidaan purkaa, on kyllä paras remonttityömaa, RPJ.n pääluottamushenkilö Teuvo Mattanen sanoo.

Työmaan vahvuus on tällä hetkellä 50–60 henkilöä. Rakennusyrityksen omia työntekijöitä on kolmisenkymmentä, lisäksi tulevat aliurakoitsijoiden puolelta purkajat, talotekniikka- ja sähköasentajat sekä lattia-asentajat.

– Isot massalattiat vaativat erikoisosaamista, Mattanen selventää.

Mattasen mukaan se, että remontti tehdään pääosin omalla porukalla, on selkeä etu.

– Asiat tehdään huolellisemmin, kun jatkajalle halutaan tehdä työt helpoksi, Mattanen sanoo.

Remontin pitäisi valmistua vuoden 2026 helmikuuhun mennessä.

– Aikataulu on koko ajan riippunut käyttäjästä, kuinka nopeasti muutot valmistuvien ja remontoitavien osien välillä ovat onnistuneet. Välillä tämä on ollut melkoista jatsaamista, Rissanen sanoo.

RPJ:n pääluottamushenkilö Teuvo Mattanen kertoo, että työskentely-ympäristö on vaativa; sairaalan henkilökunnan työtä ei saa häiritä.

Pöly ja melu kurissa

Se, mikä tekee työmaasta erityisen ja hankalan, on jatkuva sairaalatoiminta kaikkialla ympärillä. Työntekijät joutuvat myös kävelemään toiminnassa olevien osien läpi. Aivan seinän takana saatetaan tehdä silmäleikkausta tai hoidetaan tehohoitoa vaativia potilaita.

– Kaikki tilat tehdään ketjussa. Kun yksi valmistuu, siirrytään seuraavaan, mittakirvesmiehenä työskentelevä Mattanen kertoo.

– Alueella on todella vaativaa työskennellä, sillä toiminta jatkuu ympärillä. Toiset työntekijät pitää huomioida koko ajan. Oma työpisteeni sijaitsee tällä hetkellä synnytysosastolla, hän jatkaa.

– Suojaamisessa ja osastoinnissa sekä niiden ylläpidossa ja muutoksissa on valtava työmenekki. Ei normaaleissa kohteissa tällaista ole, Jaakko Rissanen kertoo.

– Osastointi on kaikkien hommaa, samoin suojausten hoitaminen, Mattanen lisää.

Kaikissa remontin alla olevissa tiloissa on osastointi ja alipaineistus. Vapaat ilmavirrat eivät saa käydä sairaalan toimivien osien suuntaan, ainoastaan remontoitavien osien suuntaan.

– Myös siivousta on tehtävä koko ajan, mikä työllistää 2 omaa rakennussiivoajaa ja 5 vuokratyöntekijää, Rissanen kertoo.

Purussa ja remontissa syntyy myös melua.

– Se aiheuttaa työkatkoja ja ilta- ja yötöitä. Esimerkiksi keittiön ympärillä oli mahdollista työskennellä 21–06, jolloin se ei ollut toiminnassa.

Piikkauksen ääni kantautuu pitkin taloa, ja sitä piti miettiä suhteessa lääkäreiden soittoaikoihin.

– Puhelimen toisessa päässä saattaa olla ikääntynyt, jolla voi olla jo muutenkin vaikeuksia kuulla puhetta.

Remontti etenee ketjussa: kun yksi osa valmistuu, se otetaan käyttöön ja remonttiväki siirtyy seuraavaan osioon.

Lapissa menee paremmin

Ville Vuorjoki, Rakennusliiton pohjoisen palvelualueen aluetoimitsija kertoo, että rakennusalan ahdinko ei näy samalla tavalla Lapissa kuin eteläisemmässä Suomessa.

– Lomarakentaminen ja erilaiset julkiset hankkeet – kuten esimerkiksi puolustusvoimien kohteet ja erilaiset siltatyömaat – pitävät pohjoisen rakentajat kiireisinä. Täällä on tällä hetkellä hyvä tilanne, Vuorjoki sanoo.

Lapissa alueen omat yritykset ja työntekijät ovat työllistyneet hyvin.

– Ja tuonne tunturiin on hankittu työvoimaa esimerkiksi Oulun seudulta. Itä-Suomesta tänne on muutettu pysyvämminkin työn perässä.

Osa pohjoisen työntekijöistä on lähtenyt Ruotsin puolelle töihin, sillä isot infrahankkeet työllistävät siellä paljon suomalaisia rakentajia.

Työvoiman tarve näkyy myös Rakennusliiton Rovaniemen toimistolla, sillä Vuorjoen puhelin soi, kun yritykset kyselevät, josko hän sattuisi tietämään vapaana olevista ammattilaisista.

– Lisäksi yrityksistä soitetaan ja kysellään neuvoja, jos tulee ongelmia, jotta osattaisiin toimia oikein tessien ja sääntöjen mukaan.

Mitä sulle kuuluu?

Rakennusliiton Mitä sulle kuuluu -auto kiersi lokakuussa Pohjois-Suomea. Auton idea on mennä sinne, missä liiton jäsenet ovat; työmailla.

Rakennusliiton toimitsijat tarjoavat autosta kuumia makkaroita ja kylmää juomaa. Samalla on tilaisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja siitä, miten liiton jäsenillä menee. Seuraavaksi makkaraa on tarjolla Etelä-Suomessa.