Pienituloisten tuetut lomat ja PHT:n hyvinvointikurssit loppuvat
Hallituksen erityisesti pienituloisiin kohdistuva leikkauspolitiikka jatkuu.
Pienituloisten aikuisten ja perheiden tuettu lomatoiminta loppuu ensi vuonna, koska sitä toteuttaville järjestöille ei enää vuonna 2027 myönnetä ollenkaan STEA:n avustusta. Vuodelle 2026 järjestöt saivat pienemmän avustuksen toiminnan alasajoon. Leikkauspäätös on tehty sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) johdolla.
Samalla saksien napsautuksella loppuvat myös Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämät hyvinvointikurssit, vaikka ne eivät olekaan varsinaista lomatoimintaa. Kurssit ovat tarjonneet työikäisille ja lapsiperheille tukea ja ohjausta arjen hyvinvoinnin, jaksamisen ja elintapojen haasteisiin. Kurssien omavastuuhinta on ollut edullinen, ja SAK:laisten liittojen jäsenet ovat saaneet siihen vielä lisäavustuksen.
– Voimme järjestää loput kurssit, joihin rahaa on, päättää työsuhteet ja näin poispäin, mutta sitten se on siinä, PHT:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo toteaa.
Vuonna 2023 PHT:n hyvinvointikursseille osallistui noin 1000 aikuista ja 1000 lasta. Parina viime vuonna määrä on jo laskenut rahoituksen vähenemisen myötä.
– Tälle vuodelle saimme jo melkein 40 prosenttia vähemmän avustusta kuin vuodelle 2024, mikä on tarkoittanut, että olemme joutuneet supistamaan toimintaamme aika paljon jo tälle vuodelle, Ylitalo kertoo.
Ylitaloa harmittaa myös se, miten toiminnan lopettamispäätös on toteutettu. PHT:n saamassa päätösehdotuksessa ei ollut minkäänlaisia perusteluja. Rahoittaja ei ole käynyt mitään keskusteluja hakijoiden kanssa, ja leikkaukset toteutetaan nopeassa aikataulussa. Aikaa etsiä korvaavia tuloja ei ole.
Poikkeuksellista ennaltaehkäisevää toimintaa
Ylitalo kehuu PHT:n toiminta melko ainutlaatuiseksi. Pääsääntöisesti sote-järjestöjen ennaltaehkäisevä työ on tiedon levittämistä tai kohdistuu tiettyihin potilasryhmiin. PHT:n hyvinvointikursseille on voinut tulla mukaan, vaikka sairauksia ei olisi.
– Konkreettista ehkäisevää toimintaa, jossa ihmisten ei tarvitse osoittaa meille mitään diagnoosia. Ei tarvitse olla mitään diagnosoituja sairauksia, vaan enemmän se oma huoli omasta tai läheisten terveydestä.
Kursseilla osallistujat voivat vaikuttaa oman terveytensä kehittymiseen tulevaisuudessa. Hakemuksia aikuisten kursseille tulee myös ihmisiltä, jotka ovat hakeneet Kela-kuntoutukseen, mutta eivät ole päässeet sinne.
Perhekursseilta taas saa monenlaisia työkaluja arjen hallintaan. Moni perhe kokee, että apua esimerkiksi lasten neuropsykologisiin ongelmiin ei ole ollut tarjolla.
Perhekurssien osallistujista noin puolet on yksinhuoltajaperheitä. Ylitalo kertoo, että muutamana viime vuonna erityisesti rakennusliittolaiset yksinhuoltajaisät ovat alkaneet löytää toiminnan ja tulleet mukaan perhekursseille.
– Ruutuaika, lasten syöminen, lasten liikkuminen, lasten kaverisuhteet. Kaikki ne vaikuttavat tietysti siihen, miten sitten lapset kasvavat ja voivat, Ylitalo kertoo kurssien sisällöstä.
Ylitalo toivoo, että PHT:n toiminnan loppuessa jostain löytyisi korvaavaa toimintaa tilalle, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Joissain kunnissa on hyvinvointikoordinaattoreita, mutta toiminta ei ole vakiintunutta ja sen on vaikea tavoittaa asiakkaita.
Tuetut lomat tarjoavat tauon arkeen
Sosiaalista lomatoimintaa eli aikuisten ja perheiden tuettuja lomia järjestää Suomessa 5 lomajärjestöä. Myös niiden rahoitus loppuu kokonaan vuonna 2027. Tuettuja lomia on järjestetty vuosikymmenten ajan. Lomalle ovat voineet hakea pienituloiset perheet ja aikuiset, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomailuun.
Viiden vuorokauden mittaisiin täysihoitolomiin on sisältynyt myös arkea tukevaa lomaohjelmaa. Osallistujat ovat maksaneet omavastuuhinnan ja omat matkakulunsa.
Lomien tarpeellisuus näkyy niin osallistujien kokemuksissa kuin tutkimuksissakin. Lomajärjestöjen yhteistyöryhmän mukaan 90 prosenttia lomalaisista kertoo mielialansa olevan parempi tuetun loman ansiosta ja kolmasosa lomalaisista liikkuu enemmän tuetun loman ansiosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vuonna 2020 arvioinnin lomatoiminnan osallisuusvaikutuksista. Sen mukaan lomat vahvistivat perheiden osallisuutta, kohensivat koettua terveyttä, paransivat elämänlaatua ja vähensivät yksinäisyyden kokemuksia.
Vuonna 2024 tuetulle lomalle haki viiden eri lomajärjestön kautta noin 116 000 ihmistä, joista noin kolmannes sai kutsun lomalle.
Taas leikataan samoilta ihmisiltä
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen näkee PHT:n toiminnan lopettamisen selkeänä jatkumona maan hallituksen aiemmille leikkauksille. Useat päällekkäiset leikkaukset ovat osuneet kipeästi pienituloisiin, lapsiperheisiin ja työväestön jaksamista edistäviin toimiin.
– Jopa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju myöntää, että hallituksen leikkaukset osuvat päällekkäin samoihin ihmisiin, Ojanen toteaa.
PHT ei ole ainoa ay-liikettä lähellä oleva järjestö, jonka tukea on joulukuussa leikattu merkittävästi poliittisella päätöksellä, jota ei ole perusteltu. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n rahoitusta leikattiin lähes 40 prosenttia. SASK:lle virkavalmistelussa esitetyt rahat jaettiin muille järjestöille.
