Päihdetestaus ja -ohjelmat yleistyvät SAK:laisilla aloilla

Alkoholinkäyttöä 2–4 edeltävän viikon ajalta mittaavat PEth-testit ovat lisääntyneet SAK:laisten alojen työterveyshuollossa parin viime vuoden aikana. Jos testitulos kielii runsaasta juomisesta, missä määrin työnantaja voi puuttua asiaan?

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi nostaa esiin viime kesänä mediatilaa saaneet tapaukset, joista muutamissa työnteko jopa keskeytettiin palkatta yhden PEth-tuloksen perusteella. Myös irtisanomistapauksia on tiedossa.

– Näin ei saisi toimia. Ensin pitää arvioida, onko alkoholi vaikuttanut työkykyyn. Jos työsuorituksessa ei havaita ongelmia, miksi henkilö pitäisi siirtää syrjään? Oma tulkintani on, ettei yhdestä testistä tule tehdä äkkiratkaisuja, vaan seurata tilannetta.

Parissa tapauksessa rikottiin terveydenhuollon tietosuojaa antamalla tulos työnantajalle. Hämminkiä aiheutti sekin, ettei työntekijöille kerrottu selkeästi etukäteen, mitä kaikkea terveystarkastukseen kuuluu.

– PEth-testaukseen tulee olla työntekijän suostumus. Lisäksi häntä tulee informoida seurauksista.

Työläjärven mukaan työnantajalla ei ole oikeutta tietää päihteiden käytöstä työn ulkopuolella. Tietyissä työtehtävissä tarvittava työterveyshuollon lausunto työhön sopivuudesta sen sijaan toimitetaan työnantajalle.

– Vapaa-aika on työntekijän omaa aikaa ja yksityisyydensuojan piirissä. Jos kesälomalla on ollut paljon kosteita grillijuhlia, se ei vielä tarkoita alkoholiongelmaa, vaikka PEth-arvo olisi koholla.

Alkoholitestaus rakennusalalla

PEth-testi on käytetyin juomista arvioiva mittari, ja tulos nousee vain alkoholinkäytön seurauksena.

– Aiemmin käytettiin muitakin, esimerkiksi maksan toimintaa luotaavia testejä, mutta niissä oli muitakin mahdollisia aiheuttajia kohonneille arvoille. Ja maksasairaus ei aina ole alkoholiperäistä.

Tammikuussa julkaistun Päihdeohjelmat ja päihteiden testaaminen SAK:laisilla työpaikoilla 2025 – luottamusmieskyselyn (n = 894) valossa PEth-testejä tehtiin 17 prosentilla SAK-työpaikoista. Eniten testattiin kuljetusalalla, jolla Traficom linjaa päihderiippuvuuden ammattiajon esteeksi.

Rakennusalalla on perinteisesti käytetty puhalluttamista.

– Alalta puuttuu lainsäädäntö, jota voisi verrata ajolupaan kuljetusalalla. Työssä, jossa kiipeillään katoilla sekä työskennellään kemikaalien kanssa, puhalluttamiskäytännöistä sovitaan yhä työpaikkakohtaisesti.

Alkometripuhallutus paljastaa, onko työntekijä testihetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena, muttei kerro krapulasta tai edeltävien viikkojen juomisesta.

– Usein huomiokyvyn ja käsien hienomotoriikan heikkeneminen näyttää ongelman jo työmaalla. Jos alkoholin käyttö on runsasta ja pitkäkestoista, se altistaa tapaturmille silloinkin, kun ei ole päihtynyt.

Työläjärvi toteaa ”alan meiningin” siistiytyneen viimeisten 10–20 vuoden aikana.

 – Silloin tällöin tulee yhä vastaan tilanteita, että työmaalla on ollut vakava tapaturma ja käynyt ilmi, että siellä on työskennelty päihtyneenä.

Rohkeampaa puuttumista

Riitta Työläjärven mielestä Suomessa on tyypillistä, että ensin alkoholin käytölle vitsaillaan, sitten sitä piilotellaan ja painetaan villaisella.

– Kun ongelma syvenee, asenteet kovenevat: ollaan näyttämässä ovea ja päättämässä työsuhdetta, vaikka päihderiippuvuus on sairaus, joka vaatii hoitoa.

– Juomiseen on puututtava napakasti, mutta inhimillisesti. Tänä päivänä on olemassa monenlaista lääkehoitoa. Työntekijä tulisi ohjata avun piiriin ennen kuin alkoholiongelma pahenee.

Varhaisen vaiheen tuen ohella ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota.

– Ensisijainen tavoite ei ole todeta ihmisen olevan humalassa töissä vaan se, että töihin tullaan työkuntoisena. Päihteetön työelämä on yhteinen tavoitteemme, vaikka julkisen sektorin leikkaukset ovat supistaneet päihdehuollon asiantuntijapalveluja ja myös työterveyshuollossa monien sopimusten kattavuutta on karsittu.

Päihdeohjelmia ja lainsäädäntöpainetta

Kirjalliset päihdeohjelmat ovat yleistyneet SAK:laisilla työpaikoilla viime vuosina.

– Päihdeohjelma tulee laatia yhteistoiminnassa eli minimissään niin, että työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö saa työnantajan tai työterveyshuollon tekemän testipohjan nähtäväksi. Sitten varataan keskusteluaika, jossa huomioidaan henkilöstön edustajan tekemät ehdotukset.

Työläjärvi perää myös alkoholitestauksen täsmälainsäädäntöä Suomeen.

– Meillä on yleissäännökset työturvallisuusasioista, ja niitä voidaan soveltaa päihdetestaukseen.

Selkeä lainsäädäntö alkoholitestauksesta, kuten huumetestauksesta jo on, olisi silti tarpeen.