Pääurakoitsija paljon vartijana
YIT on tehnyt vuosien mittaan paljon töitä, jotta työperäinen hyväksikäyttö ei rehottaisi yrityksen työmailla.
Rakennusliiton jäsenlehti
9.10.2026
YIT on tehnyt vuosien mittaan paljon töitä, jotta työperäinen hyväksikäyttö ei rehottaisi yrityksen työmailla.
Tähän asti vastuullisen rakentamisen juttusarjassa olemme keskittyneet rakennuttajiin. Rakennuttajilla on valtava vaikutus siihen, kuinka sosiaalinen vastuullisuus toteutuu rakentamisessa. Ei sovi kuitenkaan unohtaa projektien pääurakoitsijoita. Työmaat ovat useimmiten päätoteuttajansa näköisiä.
YIT on saanut oman osansa hyväksikäyttöskandaaleista historiansa aikana. Yrityksessä on kuitenkin lähdetty tekemään asioita, joilla harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö pyritään saamaan kuriin ja se myös näkyy.
Yrityksen vastuullisuudesta vastaaja johtaja Wilhelm Ehrnrooth avasi Rakentajalle, miten YIT:ssä pyritään varmistamaan, että jokainen työmaan työntekijä saa ansaitsemansa palkan.
Viime vuosien merkittävimpinä riskeinä hän nostaa esiin näennäisyrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden kaltaiset järjestelyt.
– Kevytyrittäjyys voi olla varjoyrittäjyyttä. Sitä löytyy joka puolelta ja sen voisi rakennusalalla vaikka suoraan kieltää lailla, hän sanoo.
Toinen kehityssuunta on lähetetyn työvoiman lisääntyminen maantieteellisesti aiempaa laajemmilta alueilta. Ehrnroothin mukaan perusongelmat ovat usein samoja kuin ennenkin, mutta selvittäminen muuttuu monimutkaisemmaksi, kun työntekijöiden taustat ja sopimusketjut ulottuvat yhä kauemmas.
Myös rakennusalan pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne ja sen myötä koventunut hintakilpailu luo omat riskinsä. Tarjotaanko YIT:lle aliurakoita liian halvalla?
– Tällainen ilmiö on huomattu. Olemme kouluttaneet sekä meidän hankinta- että työmaahenkilöstöämme siitä, miten matikkaa harrastetaan eli mikä millekin työlle on oikeanlainen hinta ja mistä merkeistä tietää, että näin ei ole.
Ehrnroothin mukaan YIT ei myöskään itse lähde sellaisiin kilpailutuksiin, joissa nähdään, että hinta on ainoa vaakakupissa painava asia.

YIT:n työmailla alihankintaan sovelletaan Ehrnroothin mukaan samoja periaatteita riippumatta siitä, onko kyse omasta hankkeesta vai rakennuttajan kohteesta. Aliurakan ketjuttaminen on luvanvaraista, ja lupa on saatava kirjallisesti etukäteen.
– Pääsääntöisesti aliurakoitsija saa ketjuttaa kertaalleen eteenpäin hyvästä syystä, Ehnrooth sanoo.
Hyväksi syyksi katsotaan esimerkiksi YIT:stä johtuva kiireellinen työvoiman tai erityisosaamisen tarve tai se, että kyseessä on kausisopimuskumppanin vakiokumppani.
– Esimerkiksi kiintokalustetoimittajilla voi olla asennuksiin vakiintuneita kumppaneita, jotka me tunnemme ja joiden taustat on jo käyty läpi.
Ehrnrooth myöntää, että ketjutusohjeiden noudattamisessa on käytännössä vaihtelua, jos tarkastellaan YIT:n työmaita kaikkialla Suomessa.
– Suurin syy siihen on yleensä kommunikaatio. Tulee uusia työntekijöitä, joilla on paljon seurattavaa ja tehtävää, niin kiireessä ei välttämättä muisteta kaikkia yrityksen ohjeita heti.
– Ketjun jatkaminen ensimmäisen aliurakoitsijan alihankkijasta eteenpäin vaatii kuitenkin aina yksikön johtajan hyväksynnän. Prosessia kehitetään parhaillaan yhdessä hankintapuolen kanssa niin, että luvaton ketjuttaminen olisi jatkossa käytännössä mahdotonta, Ehrnrooth jatkaa.

Tilaajavastuulain noudattamista valvotaan YIT:ssä sekä riskiperusteisesti että pistokokein.
– En voi avata kaikkia tarkastuskeinoja, jotta tieto ei päädy vääriin käsiin, Ehrnrooth sanoo.
Käytännössä valvonta alkaa sopimuksista ja asiakirjoista. Niissä edellytetään, että kaikki aliurakoitsijoiden työntekijät tietävät, mitä työehtosopimuksia heihin sovelletaan.
– Epäselvissä tilanteissa YIT pyytää dokumentteja tietyltä ajanjaksolta: tuntikirjanpitoa, palkkakuitteja, maksutositteita ja muita maksutietoja.
Näitä tietoja verrataan työmaan kulkutietoihin. Lisäksi luottamushenkilöt kiertävät työmailla, ja YIT on tehnyt myös yhteistyötä Rakennusliiton toimitsijoiden kanssa työmaakierroksilla.
Jokaisen työmaan sosiaalitiloihin sijoitetaan julisteita, joissa kerrotaan työperäisestä hyväksikäytöstä, työehtosopimuksista ja työntekijän oikeuksista. Julisteet sijoitetaan paikkaan, jossa työntekijä voi lukea niitä rauhassa. Usein se on vessan sisäovi.
– Haluamme, että ne ovat sellaisessa paikassa, jossa niitä voi katsoa ilman, että kaveri tai oman työnantajan edustaja katsoo vieressä, Ehrnrooth selittää.
Julisteista löytyy linkki YIT:n whistleblowing-kanavaan sekä auttaviin tahoihin, kuten Rikosuhripäivystykseen. Lisäksi luottamushenkilöillä on käytössään Rakennusliiton laminoituja kortteja, joiden avulla työntekijöiden kanssa voidaan keskustella työehtosopimuksista ja oikeuksista.
Whistleblowing-kanavalle tulee vuosittain alle 30 ilmoitusta, vaikka YIT:llä on satoja työmaita seitsemässä eri maassa.
– Viime vuonna niitä tuli yhteensä 23.
Ilmoitukset kulkevat salattuina kolmannen osapuolen kautta YIT:n eettiselle komitealle. Jokainen viesti käydään läpi. Sen jälkeen päätetään, miten asiassa edetään.
Jos työmaalla epäillään väärinkäytöksiä, ensimmäinen käytännön seuraus voi olla maksujen keskeyttäminen aliurakoitsijalle. Sen jälkeen selvitetään, mitä on tapahtunut, ensin työntekijän työnantajan kanssa.
– Se ei ole siksi, että me olisimme lepsuja vaan siksi, että se ei auta hyväksikäytön uhria, jos me heti potkimme työnantajan pellolle työmaalta, Ehrnrooth toteaa.
– On muistettava, että jos lähetetty työntekijä tulee EU:n ulkopuolelta ja häneltä lähtee työpaikka alta, hän on vain entistä pahemmassa tilanteessa. Siksi yritämme ensin selvittää asiaa tätä kautta.
YIT:kin on joutunut tilanteeseen, jossa asiat eivät selviä niin yksinkertaisesti, että aliurakoitsija maksaisi puuttuvat palkat työntekijöille. Joskus YIT joutuu itse maksumieheksi.
– Näinhän se loppujen lopuksi on. Me pyrimme siihen, että työntekijä saa palkkansa. Ja että yritys joutuu rikosvastuuseen, jos syytä on. Ja näitä rikosilmoituksia on tehty.
YIT kouluttaa henkilöstöään tunnistamaan työperäisen hyväksikäytön merkkejä. Ehnroothin mukaan viesti on tietoisesti matalan kynnyksen viesti: jos jokin tilanne näyttää vähänkään oudolta, siitä kannattaa kysyä ja kertoa eteenpäin.
– Kukaan ei toru siitä, jos tuo ”liian herkästi” näitä asioita esiin, Ehnrooth sanoo.
Työmaaperehdytyksissä ja ennakkokoulutuksissa kerrotaan työmaan työntekijöille työehtosopimuksista ja heidän oikeuksistaan ja YIT:n omalle henkilöstölle järjestetään tietoiskuja siitä, millaisista merkeistä hälytyskellojen pitäisi soida.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Infrarakentaminen
9.10.2026
Kolumni
9.10.2026
Kolumni
9.10.2026
Yleinen
15.8.2025
Laki
9.6.2023
Talous
13.2.2026