Mitä on reissumiehen isyys?

Helsingin yliopistolla on meneillään Caring Labour -tutkimushanke, joka käsittelee ylirajaista hoivaa eli sitä, miten perhe-elämää ja läheisistä huolehtimista ylläpidetään silloin, kun perheenjäsenet asuvat eri maissa. Osassa hanketta tarkastellaan Suomessa työskentelevien virolaisten rakennustyöntekijöiden perhesuhteita, isyyttä ja hoivan järjestämistä kahden maan välillä.

Tutkija Matias Muuronen jalkautui työmaille, niiden läheisille huoltoasemilla ja Vironlautoille tekemään syvähaastatteluja virolaisista rakentajista.

– Ihmiset liikkuvat yhä enemmän paikasta toiseen töiden perässä. Toisilla perhe seuraa mukana, toisilla se jää kotimaahan. Miten siinä tilanteessa ylläpidetään omaa roolia perheessä? Muuronen kysyy.

– Tuntuu, että poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa vierastyöläiset nähdään lähinnä työvoimana. Ei välttämättä hahmoteta elämää ylläpitäviä rakenteita, joita näillä ihmisillä on ja joita he ylläpitävät jossain muualla.

Pitkä reissu

– Olen haastatellut ihmisiä, jotka ovat olleet täällä Suomessa 15–20 vuotta. On aika paljon sellaisia rakentajia, jotka ovat lähteneet 2000-luvun alkupuoliskolla Suomeen, kun Viro liittyi EU:hun. Siellä oli talouskriisi vuonna 2008. Monella oli siinä vaiheessa pieniä lapsia, Muuronen kertoo haastateltavien taustoista.

Moni haastateltu on kertonut, kuinka on etääntynyt omista lapsistaan. Se näkyy konkreettisesti esimerkiksi niin, että nykyään jo aikuiset lapset eivät enää vastaa isän puhelinsoittoihin.

– Monella arkinen havainto on, että kun et ole perheen arjessa läsnä, perheestä etääntyy. Kun menee viikonloppuisin käymään kotona, voi olla olo, ettei oikein tiedä, miten kotona pitäisi olla, miten arki ja esimerkiksi harrastukset toimivat, Muuronen kertoo.

Moni rakentaja on käynyt kotona Virossa joka toinen viikonloppu, varsinkin kun lapset ovat olleet kasvuiässä.

– Haastatteluissa on näkynyt jakauma, jossa toiset ovat onnistuneet ylläpitämään säännöllisiä käyntejä, mutta on myös heitä, jotka eivät ole onnistuneet siinä.

Jos työskentelee esimerkiksi Turun telakalla, voi olla hyvin kuormittavaa reissata joka toinen viikonloppu esimerkiksi Pärnuun.

– Pitkät ajomatkat ja päälle vielä lauttamatka. Ja kun sunnuntaina lähtee taas ajamaan kohti Suomea ja jättää hyvästit lapsille ja vaimolle, niin joku kuvasi, kuinka siinä lähtee järki.

– Viikonloppureissaaminen voi olla emotionaalisesti raskasta, mutta jos haluaa olla perheen arjessa jotenkin kiinni, se vaatii sitä. Moni oli alkanut ajan mittaan huomata, että kun arjesta etääntyy, viikonloppureissutkin alkavat harveta, ja sitten on jääty helpommin Suomeen.

Suomeen viikonlopuksi jääminen ei ole yksinkertaista.

– Haastateltavat ovat kertoneet, että viikonloppuisin toimettomana oleminen voi myös olla raskasta. Osa tekee sitten viikonloppuna töitä, että saa ajatukset pois perheestä, eikä tarvitse olla tyhjänpanttina.

Siinä, miten virolaiset rakentajat viettävät viikonloppunsa Suomessa, on myös sukupolviero.

– Kun juttelee viisikymppisten kanssa, moni sanoo, että viikonloput saattavat mennä kavereiden kanssa alkoholin parissa. Viikonloput menevät baarissa. Joidenkin puheissa alkoholinkäyttö liittyy siihen kipuun ja vaikeuksiin, joita kokee, kun on kaukana perheestään, Muuronen toteaa.

Myöhemmin Suomeen tulleet, nuoremmat ihmiset taas kaipaavat jotain yhteisöllisempää. Aikaa vietetään esimerkiksi liikunnan parissa tai järjestetään tapahtumia yhdessä, eikä pelkästään virolaisten kanssa.

Työnantaja voi vaikuttaa

Se, että työtä voi tehdä urakalla maanantaista torstaihin, helpottaa osan arkea.

– Jos pystyy vaikuttamaan omaan aikatauluunsa ja siihen, miten työ tehdään, maanantaista torstaihin työskentely toimii hyvin. Minulle on kerrottu ymmärtäväisistä pomoista, jotka tajuavat varsinkin nuorempien virolaisten rakentajien kohdalla, että perhe-elämä on heille tärkeää, Muuronen kertoo.

Silloin esimiehet ovat järjestäneet työt niin, että rakentaja pääsee ajoissa viikonlopunviettoon kotiin.

– Aina se ei toki ole mahdollista. Rakentaminen on syklistä ja välillä on kiire. Silloin pitää vaan saada hommat tehtyä. On vaikka syyskuu ja joku homma on saatava tehtyä jouluksi, koska tulee talvi ja kylmä.

Suomalaista työelämää pidetään hyvänä.

– Haastateltavat arvostivat sitä, että työntekijällä on täällä tietyt oikeudet ja etuudet, joista pystytään pitämään kiinni.

Virolainen antropologi Keiu Telve on myös tutkinut virolaisten Suomessa työskentelevien mielikuvia Suomesta, ja tutkimuksessa nousi esiin kokemus siitä, että virolaiset miehet ovat Suomessa nähneet uudenlaisen tavan olla isä.

–  Täällä kannustetaan olemaan enemmän läsnä ja näitä asenteita on myös tuotu sitten takaisin Viroon. Eli kuinka perheen ja työn pystyy yhdistämään paremmin.

Perhe mukaan?

Olivatko haastatellut rakentajat miettineet perheen ottamista mukaan Suomeen?

– Sekä ne, jotka ovat edelleen naimisissa, että ne, jotka ovat eronneet kertovat, että Virossa asuvan kumppanin kautta pidetään yllä sosiaalista elämää. Jos kumppanikin muuttaisi Suomeen, sosiaaliset verkostot Virossa heikkenevät. Monella on myös Virossa omat vanhemmat, joista pitää huolehtia, Muuronen sanoo.

Toinen ongelma on siinä, että puolisot miettivät, voivatko he työllistyä Suomessa koulutusta vastaavaan työhön.

– Jos on kouluttautunut tietylle alalle, pääseekö niihin töihin kiinni täällä. Se on merkittävä este.

On silti paljon alun perin virolaisia perheitä, jotka ovat ratkaisseet tilanteen muuttamalla Suomeen.

– Minä kuitenkin keskityin heihin, jotka pendelöivät maiden välillä.

Mitä keinoja heillä sitten on ylläpitää perhesuhteitaan kotona käymisen lisäksi?

– Liikkuvassa työssä tapa olla läsnä saattaa olla mökkien ja kesäkeittiöiden rakentamista läheisille Virossa. Kun on pitkiä jaksoja poissa, kotona ovat läsnä ne fyysiset asiat, joita sinne on rakentanut. Monelle on tärkeä arvo luoda hyvät olosuhteet perheelle.

Muurosen mukaan tässä näkyy myös halua näyttää läheisilleen, mitä osaa tehdä.

– Ammattiylpeys ja ylpeys siitä, mihin pystyy.