Kiinteistö- ja rakennusala yhdessä hyväksikäytön kimppuun

Hoasin kehittämää Tiedostava työmaa -konseptia pyritään saamaan laajaan käyttöön KIRAhubin kautta.

Tiedostava työmaa on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin kehittämä konsepti, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla Hoas-työmailla toteutuvat samat sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet. Konseptia ovat nyt testanneet myös muun muassa Helsingin kaupungin asuntotuotanto ATT ja rakennusurakoitsija Fira.

Tiedostava työmaa -konsepti siirtyy nyt KIRAHubin alle ja laajenee koko KIRA-alan yhteiseksi vastuullisuusmalliksi, jotta sen käyttöä voidaan laajentaa ja kehittää yhdessä koko alan kanssa.

Uutta suuntaa koeponnistettiin Helsingissä, kun paikalle kokoontuivat keskustelemaan Hoasin, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin, Rakentamisen laatu Ralan, Rakennusliiton ja Firan ihmiset.

– Suomesta ei löydy yhtäkään työmaata, jolla sosiaalinen vastuu hoidettaisiin täydellisesti, jos oikein suurennuslasilla katsotaan. Ajatuksena on nyt kehittää sosiaalisen vastuullisuuden asiaa yhdessä ja ideoita jaetaan vapaasti, KIRAHub-yhdistyksen operatiivinen johtaja Vappu Id sanoo.

– Suomi menettää vuosittain satojen miljoonien arvosta verotuloja harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön takia. Asialla on siis iso yhteiskunnallinen vaikutus, Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksikön vanhempi asiantuntija Toni Malmström muistuttaa.

– Viranomaiset löytävät epäkohtia joka toiselta työmaalta. Jos haluamme, että kaikki työntekijät saavat palkkansa, emme voi heittäytyä viranomaisten varaan, vaan alan on itse tehtävä asialle jotain, Malmström sanoo.

Vanhempi asiantuntija Toni Malmström toimii osana Rakennusliiton kansainvälisen työn yksikköä. Yksikkö on käynyt yli 70 työmaalla tänä vuonna setvimässä muun muassa alipalkkausta, virhellisiä työlupia, valeyrittäjyyttä epäselvyyksiä työntekijöiden lähettämisessä.

Mitä me tiedämme omista työmaistamme?

Tiedostava työmaa -konseptin kehitys aloitettiin Hoasissa vuonna 2023.

– Aloimme miettiä, miten ihmiset meidän työmaillamme voivat ja miten heillä menee. Tajusimme, että emme saa mistään sitä tietoa. Ympäristövastuuasiat meillä oli jo varsin hyvin hallinnassa, mutta sosiaalisen vastuun kysymykset eivät, Hoasin vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen kertoo.

Pikkuhiljaa Hoasissa kehitettiin toimintatapoja, joiden ansiosta he tällä hetkellä tietävät, miten Hoasin työmailla menee.

Vuonna 2024 konsepti otettiin ensimmäisen kerran käyttöön työmaalla. Siihen liittyy tärkeänä osana 3 kuukauden välein tehtävä anonyymi kysely työntekijöille 5:llä eri kielellä, julisteita, tarroja ja se, että Hoasin oma väki käy itse säännöllisesti työmaillaan keskustelemassa työntekijöiden kanssa ja valvoo työmaata. Jokainen työmaa alkaa vastuullisuuskoulutuksella, sopimusasiakirjoissa on jopa 200 000 euron sakko, jos pääurakoitsija ei hoida vastuitaan. Lisäksi työmaan työntekijälistaa seurataan päivätasolla. Hoas myös syynää tarkkaan aliurakointiyritysten toiminnan ja urakoiden ketjutusta on rajoitettu.

– Meillä on ollut nyt työmailla käynnissä myös Liksa-kampanja, jolla jaetaan työntekijöille tietoa heidän oikeuksistaan ja oikeasta palkkatasosta, Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen sanoo.

Hoas on jakanut valmiin konseptinsa käyttöön muille rakennuttajille ja sitä on jo käytetty muun muassa Helsingin Laakson sairaalan allianssi-työmaalla.

Marika Nyyssönen ja Laura Pääkkönen Hoasilta esittelevät tiedostavan työmaan perusasioita.

”Kukaan ei voi ratkaista ongelmia yksin”

Toni Malmströmin mukaan alan ilmapiiri alkaa nyt vaikuttaa siltä, että sosiaalinen vastuu nousee tärkeämmäksi.

– Hyviä toimijoita on paljon, ja KIRAhubin kautta toimintaa on mahdollista laajentaa koko alalle, hän sanoo.

– Ongelma on vihdoin tunnistettu ja nyt alkaa olla työkaluja, ohjeita ja asiantuntijoita tehdä asialle jotain, Marika Nyyssönen komppaa.

Firan henkilöstö- ja viestintäjohtaja Mervi Leikas näkee uhkana sen, että sosiaalinen vastuu jää alalla puheeksi ja tekeminen jää pienen ryhmän asiaksi.

– Tarvitaan sekä alan, että yhteiskunnan laajaa muutosta, hän toteaa.

Sekä Malmström että Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi mainitsevat kehityksen yhtenä heikkoutena lainasäädännön.

– Vaikka meillä varmaankin on ihan hyvät säädökset, ne – ja välineet puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön ja harmaaseen talouteen – kehittyvät hitaasti, Somersalmi sanoo.

– Reilun työolot, työturvallisuus ja yhdenvertaisuus kuuluvat kaikille. Nyt alan on otettava yhdessä haaste vastaan, sillä tätä on vaikea ratkaista yksin. Yhteiset toimenpiteet vähentävät epäselvyyksiä ja se luo tasapuoliset kilpailuolosuhteet, Somersalmi sanoo.

Tiedostava työmaa -konseptista lisää Hoasin sivuilta: Tiedostava työmaa