Joukkoliikenteelle lisää tilaa

– Tämä on todellinen vihreän siirtymän työmaa. Tunnelin päällä ja vieressä on luonnonsuojelualue. Meidän pieni tunnelimme tehdään joukkoliikennettä varten, YIT:n panostaja Jukka Eerikäinen kuvailee espoolaista ratatunnelityömaataan Espoon kaupunkiradalla. Tunnelinteko alkoi helmikuussa.

Tunnelinteko lähtee liikkeelle suorasta seinäpinnasta, johon porataan aukaisureiät. Niihin ladataan aikaistettu panos. Eerikäisen mukaan räjäytys on tarkkaa yhteispeliä porarin ja räjäytyksen suunnittelijan kanssa. Tunnelitöissä on suurempi latauksen koko kuutiota kohti kuin pintaräjäytyksissä. Tietotekniikka on tärkeässä roolissa räjäytyksen suunnittelussa.

– Tärinämittareita kylvetään sopiva määrä ja ne antavat palautetta räjäytyksestä.

Räjäytystyöt eivät ole hätäisten miesten hommaa.

– Tätäkin kohdetta on suunniteltu 20–30 vuotta ennakkoon ennen aloitusta. Kallioon on tehty tutkimusreikiä ja ympäristöasioita on mietitty paljon etukäteen.

RATSU-väki paikalla

Ratatyövastaava Tero Kaarteen selässä lukee RATSU. Se on lyhenne ratatyön suojaaminen -sanaparista. Ratsuvastaavan työtä helpottaa etähälytyslaitteisto, joka ilmoittaa tulevasta junasta 450–650 metriä ennen työmaan ylikäytävää.

– Raiteessa olevat tunnistimet korvaavat 2 turvamiehen työn. Tällä rataosuudella on 80 kilometrin nopeusrajoitus, Kaarre sanoo.

Työmaan ylikäytävällä on koko työpäivän ajan 2 hengen miehitys. Työmaaliikenteen turvaamisen lisäksi kaksikko seuraa räjäytystöiden tipauttamien kallionlohkareiden mahdollisesti aiheuttamia ratavaurioita ja ilmoittavat tarvittaessa niistä eteenpäin. Tällä työmaalla räjäytykset ovat sujuneet hallitusti.

– Kaikkeen pitää varautua näin ahtaassa kallioleikkauksessa, Kaarre toteaa.

Ratatyövastaavat pitävät myös huolta siitä, että räjäytykset tehdään silloin, kun se sopii junaliikenteelle. Espoon kaupunkiradan liikenne on vilkasta.

– Laskin kerran, että tästä menee arkipäivisin 10–14 junaa tunnissa.

Radalla voi tehdä töitä junavuorojen välissä korkeintaan 10 minuuttia. Yöllä pisin katkeamaton työrupeama voi olla 3,5 tunnin mittainen. Juhannuksen jälkeen Espoon kaupunkiradalla alkaa täydellinen liikennekatkos, joka kestää 27. heinäkuuta asti.

– Matkustajajunat korvataan busseilla.

Kaarteella on pitkä kokemus ratatyön suojaamisesta.

– Olen ollut rata-alalla vajaat 30 vuotta. Ensin VR:llä, Lemminkäisellä pätkän ja nyt YIT:llä.

Liikkuva työ, mukavat työkaverit

Panostajan työt ovat lähes aina matkatöitä. Keikat ovat yleensä pitkiä, noin vuoden mittaisia. Ennen Espoota Eerikäinen oli reilun vuoden Rovaniemellä.

– Minulle liikkuva työ on sopinut. Se johtuu myös perheolosuhteista, miten puolison työt järjestyvät, onko pieniä lapsia, kuinka arki saadaan toimimaan, Eerikäinen luettelee huomioon otettavia seikkoja.

Vaihtuvat paikkakunnat ja muuttuvat maisemat tuovat infrarakentajan työhön oman mielenkiintonsa.

– Kivat työkaverit, hyvä työyhteisö ja mukava työnjohto. Kaikkien kanssa tullaan toimeen. Liikkuvassa työssä hyvä majoitus on tärkeää.

Jukka Eerikäisen työura sivuaa suomalaisen matkapuhelinteollisuuden historiaa.

– Ennätin olla Perloksella töissä 8 vuotta. Sitten kaikki muuttui ja matkapuhelimien valmistus siirtyi Kiinaan. Silmiini osui vuonna 2008 Outokummussa järjestetty kalliorakentamisen kurssi. Pääsin sinne ja kurssin käyneille oli töitä tarjolla.

Silloinen työnantaja oli Lemminkäinen, joka yhdistyi YIT:n kanssa vuonna 2018.

Maailmanmarkkinoiden heilahteluja työurallaan kokenut panostaja toivoo lisää keikkatöitä.

– Tässä ajassa on hyvä, että on töitä. Kaikkialta tunnutaan supistettavan. Infra-alalla jokainen toivoo vilkkaampaa julkista urakointia. Tunneleita on mukava tehdä.

– Toivottavasti koko rakennusala piristyy lähitulevaisuudessa.

Eerikäinen tykkää olla mökkeilyn lisäksi myös liikkeellä vapaa-aikanaan. Asuntovaunu ja Norjan maisemat ovat Eerikäistä erityisesti miellyttävä yhdistelmä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen