”Jokainen voi tehdä jotain”
Helsingin kaupungin asuntotuotanto ATT on sosiaalisesti vastuullisen rakentamisen edelläkävijä.
Rakennusliiton jäsenlehti
10.4.2026
Helsingin kaupungin asuntotuotanto ATT on sosiaalisesti vastuullisen rakentamisen edelläkävijä.
Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ATT on Helsingin kaupungin oma organisaatio, joka rakennuttaa vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja kaupunkilaisten tarpeisiin. Viime vuonna ATT:lle valmistui yli 1 400 uutta asuntoa. Alueen merkittävänä rakennuttajana organisaatiolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka vastuullisesti ja millä ehdoilla pääkaupunkia rakennetaan. ATT:n uudistuotannon yksikön päällikkö Merja Rukko on lähtenyt rakentamaan yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa vuonna 2020.
– Me kaikki törmäämme jatkuvasti ajatusmalliin, että ”enhän minä voi tässä roolissa tehdä mitään työperäiselle hyväksikäytölle”. Minä ajattelen asiaa juuri toisinpäin; minä teen sen, mitä minä pystyn tästä roolista käsin tekemään. Jo se auttaa, että epäkohdista puhutaan. Sosiaalinen vastuu on ihan meidän jokaisen, Rukko sanoo.
– Ei ole niin, että se on jonkun muun ongelma, vaan kaikilla ihmisillä on yhteinen vastuu siitä, että meitä kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, Rukko jatkaa.
Rukko astui ATT:n palvelukseen vuonna 2020. Tuolloin mediassa oli isosti esillä Oodin työmaa ja siellä tapahtunut ukrainalaisten työperäinen hyväksikäyttö.
– Muistan miettineeni lukiessani sitä juttua, että mitenhän meillä täällä ATT:ssa asiat ovat. kaiveltuani ATT:n tiedostoja otin yhteyttä Rakennusteollisuus RT ry:n silloiseen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan aluejohtajaan, Diana Råmaniin (nykyinen RKL ry:n toimitusjohtaja). Kysyin, voisimmeko yhdistää voimamme harmaan talouden torjumisessa.
Keskustelu johti siihen, että mukaan kysyttiin myös Rakennusliiton aluetoimitsija Johanna Elonen.
Koronapandemia aiheutti tuolloin erilaisia rajoituksia työmaille pääsyyn, joten kolmikko päätti aloittaa työn julkaisemalla lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin yhteystyön alkamisesta ja työmaille jalkautumisesta.
– Ajattelimme, että tehdään tästä näkyvää ja kuuluvaa.

Toimijoiden ensimmäinen yhteinen käynti työmaalla herätti hämmennystä. Myös koko ideaa kyseenalaistettiin, että onko siitä jotain hyötyä. Tarkastuskäyntien merkitystä oli kuitenkin helppo perustella.
– Hyväksikäytössä on monta kärsijää. Ensiksikin on se hyväksikäytetty ihminen. Toiseksi hyväksikäyttö aiheuttaa epätervettä kilpailua, kun rehellinen, kilpailukykyinen yritys ei menesty toisen yrityksen harrastaman hyväksikäytön takia. Kolmanneksi kyseessä ovat veronmaksajien rahat, Rukko muistuttaa.
ATT:ssa on tunnistettu, että ehkä suurimmat riskit harmaan talouteen heidän työmaillaan liittyivät alussa kevytyrittäjyyden käyttöön.
– Mutta nyt kun siitä on rummutettu riittävästi, niin esimerkiksi viimeisimmällä työmaakäynnillä urakoitsijoiden kanssa keskusteluista ilmeni, että kevytyrittäjyydestä on pitkälti luovuttu. Ei kuitenkaan kategorisesti poissuljettu, sillä joskus sille on perusteltua käyttöä.
Toinen riski liittyy urakoinnin ketjuihin. ATT:n urakoissa ketjut on katkaistu kahteen aliurakoitsijaan ja erikseen perustelemalla voi saa luvan vielä yhteen ketjuun, mikäli se on välttämätöntä jonkin erityistä osaamista vaativan työn takia.
Kolmas riski liittyy yleisemmin ulkomaiseen työvoimaan.
– Kun kyseessä ovat yritykset, joissa on kovin paljon työvoimaa vähän kauempaa – eli selvästi Suomen vaikutusalueen ulkopuolelta – niin kyllähän siinä riskit kasvavat. Mutta meillä on EU:ssa vapaa liikkuvuus, joten sitten täytyy varmistaa vähintään se, että yritys hoitaa vastuunsa kunnolla.
Julkisena hankkijana ATT ei voi lähtökohtaisesti rajoittaa erilaisia toimijoita työmaillaan, mutta vastuullisuuden pitää olla kaikilla kunnossa.
– Isot yritykset, jotka yleensä rakentavat meidän kohteemme, ovat aika valveutuneita jo ja he vastaavat siitä, mitä heidän aliurakoitsijansa tekevät. Me myös rakennamme niin paljon Helsingissä, että meidän omat valvojamme, jotka käyvät 2–3 kertaa viikossa työmaalla, ovat varsin tietoisia erilaisista hyväksikäytön ilmiöistä ja osaavat puuttua niihin.
ATT:lla on myös selvät sanktiot, jos jokin asia ei ole kunnossa.
– Tiedän, että taloudellisista sanktioista ollaan montaa mieltä. Minusta tilanne on se, että meillä on säännöt ja jos tietoisesti rikot niitä, minä lähetän tietoisesti sopimussakon.

Rukon mukaan monitasoinen ilmiö vaatiikin monitasoisen ratkaisun.
– Ensinnäkin yhteistyötä alan työmarkkinatoimijoiden kanssa. Toiseksi, sopimuksia, ohjeita ja tapoja täytyy päivittää koko ajan, kun lainsäädäntö ja maailma muuttuvat. Kolmanneksi me valvomme, käymme työmailla ja tiedotamme. Luottamus hyvä, kontrolli parempi, pitää minusta edelleen paikkansa, Rukko sanoo naurahtaen.
Näillä kaikilla toimenpiteillä tilanne ATT:n työmailla on saatu melko hyviksi harmaan talouden torjunnan osalta. Täydellisyys on todennäköisesti kuitenkin mahdoton päämäärä.
– En voi sanoa, että meidän työmaillamme olisi kaikki täydellisen hyvin kaiken aikaa. Mietin joskus, että jos saisimme sen väärintekijöiden tietotaidon valjastettua meidän käyttöömme, se olisi aika arvokasta torjunnan kannalta. Kun se on sellaista ajattelua, johon omat aivoni eivät taivu.
Nyt on meneillään jo 6. vuosi yhteistyötä RT:n ja Rakennusliiton kanssa, ja Rukko on huomannut muutoksen julkisessa keskustelussa työperäisestä hyväksikäytöstä.
– Muutkin rakennuttajat ovat alkaneet jakaa kokemuksiaan kanssani että ”hei, me tehdään tällaista ja ollaan tehty pitkään, mutta ei ole kerrottu siitä”. Viiden vuoden aikana on tapahtunut aika iso muutos työperäisen hyväksikäytön tunnistamisessa ja ylipäätään tilaajavastuuasioissa. Asiasta puhutaan enemmän ja rakennuttajat ovat alkaneet näkyä yhdessä rintamassa.
Miltä maailma näyttää ison julkisen asuntorakennuttajan silmin tällä hetkellä? Kukaan ei ole osannut arvata, että alan taantuma olisi näin pitkäkestoinen.
– Kyllähän meillä trendi on laskeva sekä uudisrakentamisessa että korjauksessa. Lähdimme taantuman alussa etupeltoon niin, että laitoimme kohteita eteenpäin suunnittele ja rakenna -urakkana. Siinä oli se etu, että urakoitsijat pääsivät aloittamaan rakentamista jo ennen kuin suunnitelmat olivat täysin valmiita, Merja Rukko sanoo.
Tällaisen urakkamuodon etuna rakentajille Rukko pitää sitä, että suunnittelussa pystytään silloin ottamaan huomioon yrityksen oma ydinosaaminen ja resurssit, esimerkiksi minkälaisia työporukoita ja työvoimaa on käytettävissä ja mitä materiaaleja halutaan käyttää ja niin edelleen.
Vuonna 2025 ATT:n 20 kohteessa valmistui noin 1 444 asuntoa, mutta tänä vuonna päästään noin puoleen siitä, 735 asuntoon.
– Tässä on ollut surkeiden sattumusten suma. Yhtä aikaa tapahtunut monia asioita. Korona, sota, Helsingin kaupunki lopetti Hitaksen ja valtiovalta asumisoikeusasuntojen rakentamisen rahoittamisen. Uusimman sodan takia nyt sitten on lähtenyt öljyn hinta nousemaan ja se näkyy nopeasti rakennusalalla. Seuraavaksi on odotettavissa, että korot lähtevät ylöspäin ja ostetaan vielä vähemmän asuntoja kuin nyt, Rukko luettelee madonlukuja.
Todennäköisyys siis siihen, että ATT:kaan asuntomäärät lähtisivät hurjaan nousuun, ei ole suuren suuri, vaikka kaupungin asettama tavoite on 1 500 asunnon rakentamisen aloittaminen vuodessa ja vähintään 25 prosenttia koko kaupungin asuntotuotannosta.
– Rakentaisimme enemmänkin, mutta rakennuskelpoisista tonteista on pulaa.
Toisaalta Helsinkiin muuttaa edelleen noin 10 00 asukasta vuodessa ja jossain heidänkin täytyy asua.
– Jossain vaiheessa tilanteen täytyy korjaantua ja rakentamisen lähteä liikkeelle.
Kehittäminen ei silti pysähdy. ATT:ssa on kehitetty Hekan vuokra-asuntojen peruskorjaamista tahtituotantona.
– Häiriö asukkaalle halutaan saada mahdollisimman lyhyeksi. Parhaimmillaan remonttiin menee jatkossa vain runsas viikko per asunto. Olen seurannut suurella kunnioituksella näitä tekijöitä, jotka ovat pystyneet lyhentämään näin valtavasti korjausten läpivientiaikoja. Nyt kun sitä on pilotoitu, se otetaan käyttöön muissakin kohteissa ja se hyödyttää ennen kaikkea asukkaita. Ei meistä kukaan halua, että vieras tulee meidän kotiin remontoimaan pitkäksi aikaa.
Rukkoa huolestuttaa rakennusalan tilanne myös tulevaisuuden kannalta.
– Minulla on huoli ammattitaidon kehittymisestä ja sen häviämisestä, kun nuorille ei ole harjoittelu- ja työpaikkoja. On meneillään sukupolvenvaihdos, eli alalta on jäämässä paljon väkeä eläkkeelle. Alan tieto ja taito tulevat pitkälti kokemuksesta ja nyt se voi päästä katoamaan ennen kuin uudet tekijät tulevat työpaikoille. Kyllä minulla on vähän tämmöinen toimialan tuska päälläni kuten monella muullakin.
Liitossa
10.4.2026
Kolumni
10.4.2026
Yhteiskunta
10.4.2026
Laki
9.6.2023
Talous
13.2.2026
Yleinen
22.3.2024