Huonoja uutisia rakentamisesta
Uudisrakentaminen ei lähde käyntiin alkuvuonna, korjaamisen kasvu on vähäistä ja infran kasvu hidastuu.
Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksessa kuultiin jälleen synkkiä säveliä. RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan julkisuudessa olleet yksinkertaistukset rakentamisen kasvun käynnistymisestä eivät pidä paikkaansa.
– Rakentaminen ei kasva alkuvuonna 2026 ja vuonna 2025 loppuvuodesta lasku jatkui, vaikka julkisesti tuetun rakentamisen määrä kasvoikin hieman, Vihmo sanoo.
RT ennustaa tälle vuodelle noin 15 000 uuden asunnon aloitusta ja ensi vuodelle 15 500 uuden asunnon aloitusta. Korjaamisen arvellaan kasvavan kituliaat 0,5 prosenttia ja Infran 3 prosenttia vuonna 2026.
– Tämä on siis se positiivinen ennuste. Se voi hyvin olla myös 13 000 uutta asuntoa.
Viime vuonna rakennusalan yritysten liikevaihdossa näkyi pientä kasvua.
– Se johtui valitettavasti vain kohteiden valmistumisista, aloitusmäärät laskevat edelleen.
Myös alan työllisyyskehitys näytti vuoden 2025 keväällä pientä suuntaa ylöspäin.
– On meillekin pieni mysteeri, miksi näin oli. Mutta jos rakentamissa ei tule kunnon käännettä parempaan, työllisyys ei tästä nouse.
Kansalliset erityispiirteet mainittu
Mikä jumittaa asuntorakentamista? RT:n suhdanneinfo keskittyi tällä kertaa lähes pelkästään asuntorakentamiseen, sillä ennusteessa haluttiin tarkastella sitä, miksi rakentaminen ei käynnisty ja miksi nyt ollaan asuntoaloituksissa historiallisen alhaisella tasolla.
– Moni asia ei nyt toimi tässä suhdanteessa, Vihmo toteaa.
Hänen mukaansa tarjontapuolella rahoituksen saaminen on edelleen ongelma, tonttien saatavuus huono ja sääntelyn määrä entistä suurempi. Kysyntäpuolella työllisyystilanne ja rahoitusolosuhteet kuten asuntoluoton saatavuus ja korkotilanne vaikuttavat kuluttajien ostohalukkuuteen. Institutionaaliset sijoittajat ovat käytännössä kadonneet markkinoilta.
– Toiveet tai edes väestökehitys eivät ohjaa kysyntää, tämä yhtälö ohjaa.
Vihmon mukaan Suomen erityispiirre eli kuluttajien velan pelko syventää ja pidentää huonoa suhdannetta.
– Vaihtuvat korot ja tiukat lainan takaisinmaksuaikataulut sekä se, että Suomessa säästetään perinteisesti paljon seiniin vaikuttavat. Suomalaiset eivät halua ottaa isoja lainoja ja käsijarru nousee pystyyn, kun esimerkiksi korot nousevat.
Vanhojen asuntojen hintojen lasku on myös jatkunut poikkeuksellisen pitkään.
– Kuka maksaa uuden asunnon hinnan, kun vanhojen asuntojen hinta on niin alhaalla, Vihmo kysyy.
