Heikompia aikoja työntekijöille

Oikeistopuolueiden ryhmällä eli EPP:llä on enemmistö Euroopan parlamentissa. Lisäksi komissiossa on enemmän oikeiston kuin vasemmiston komissaareja ja EU:n neuvostossa on oikeistoenemmistö, sillä useissa Euroopan maassa on tällä hetkellä oikeistohallitus.

Edellisellä parlamenttikaudella voimasuhteet olivat tasaisempia oikeiston ja vasemmiston välillä, mikä mahdollisti parin työntekijämyönteisen lakihankkeen etenemisen. Nyt tilanne on hiukan erilainen. Rakentaja kävi Brysselissä haastattelemassa rakentajien Eurooppa-federaation pääsihteeri Tom Deleuta, FinUnionsin johtajaa Susanna Salovaaraa ja Euroopan parlamentin jäsentä, työllisyys- ja sosiaalikomitean puheenjohtajaa Li Anderssonia.

Syytä huoleen on

– Ay-liikkeellä on aina ollut vaikeaa EU:ssa. Se liittyy EU:n päätöksentekoon. Kaikki päätökset tapahtuvat komission, parlamentin ja jäsenmaiden kesken. En tiedä, oliko edellinen parlamentti työntekijämyönteisin historiassa. Sen tiedän, että sosiaalisen dumppauksen ongelmia oli hyvin vaikea tuoda EU:n agendalle silloinkin, EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu toteaa.

Deleun mukaan Euroopan parlamentin enemmistö on muuttunut, mikä tarkoittaa sitä, että EFBWW:n on tuotava itselleen tärkeitä asioita hiukan eri tavalla esille ja että enemmistön saaminen niiden asioiden taakse on hiukan hankalampaa.

– Me toimimme nyt uuden komission ja uuden parlamentin kanssa, eli meillä on jonkinlainen uusi alku. Molemmissa instituutioissa on paljon uusia ihmisiä, joten joudumme luomaan uudelleen yhteyksiä ja verkostoja, Deleukuvaa tämänhetkistä edunvalvontatilannetta Brysselissä.

EFBWW:n ykkösprioriteetti on edelleen taistelu sosiaalista dumppausta ja työelämärikollisuutta vastaan.

– Se linkittyy EU:n sisäisiin markkinoihin, työntekijöiden lähettämiseen ja työntekijöiden hyväksikäyttöön, jota tapahtuu paljon erityisesti alihankintaketjuissa. Viime vuosikymmeninä alihankinta on muuttunut spesialistien palkkaamisen mahdollistamisesta työehtosopimusten ja työntekijöiden oikeuksien ohittamiseksi. Kaikki tähtää hintojen polkemiseen, Deleu kuvaa.

EFBWW aloitti ison kampanjan, jossa toivotaan aliurakoinnin rajoittamista ja suorien työpaikkojen lisäämistä jo yli 2 vuotta sitten, järjestäen muun muassa 2 isoa mielenosoitusta, toisen Brysselissä ja toisen Strasbourgissa.

– Strasbourgin mielenosoitus oli hyvin tärkeä, sillä se osoitti uudelle parlamentille, että tämän asian korjaaminen on ykkösprioriteettimme.

Kampanjoinnista on myös ollut hyötyä.

– Kun aloitimme kampanjan, alihankinta ei ollut puheenaihe päättäjien parissa. Nyt kaikki puhuvat siitä sekä parlamentissa että komissiossa. Veimme työllisyyskomissaarin, Roxana Mînzatun kanssamme rakennustyömaalle, ja käynnin jälkeen hän sanoi meille, että voimme odottaa ensi vuonna reilua työvoiman liikkuvuuden pakettia, johon liittyy myös jotain alihankintaan koskevia osia, Deleu iloitsee.

Deleu kuitenkin kehottaa realismiin, sillä ilmoitus jostain ei ole sama kuin todellinen esitys.

– Vastustajamme ovat organisoitumassa ja työnantajapuoli on hyvin aktiivinen taistelemaan kaikkia uusia esityksiä vastaan. Olemme huolissamme pari viikkoa sitten vuodetusta uudesta sisämarkkina-asiakirjasta, jonka sisältö on täysin päinvastainen, kuin mitä komissaari haluaisi ehdottaa.

Deleun mielestä vuodetussa asiakirjassa esitetyt asiat vievät EU:ta ajassa taaksepäin.

– Halutaan eroon rajoituksista yrityksien vapaalle liikkuvuudelle, vaikeutetaan jäsenmaiden omia mahdollisuuksia valvoa yrityksiä tai säilyttää omat sääntönsä siitä, mikä lasketaan oikeaksi yritykseksi.

Erityisesti rakennusalan osalta tämä on huolestuttavaa, sillä alalla on paljon feikkiyrityksiä, postilaatikkoyrityksiä ja valeyrittäjyyttä.

– Teemme tietysti kaikkemme taistellaksemme tätä vastaan. Euroopan kilpailukykyä ei pitäisi rakentaa halpatyövoiman varaan vaan innovaatioilla ja laadukkaalla työelämällä, Deleu sanoo.

Ammattitutkinnot hyväksytyiksi eri maiden välillä?

EU:ssa käydään tällä hetkellä keskusteluja ”taito-unionista”, jossa mietitään, kuinka ammatilliset tutkinnot voitaisiin hyväksyä eri maiden välillä. Mikä on EFBWW:n kanta aiheeseen?

– Vallalla on käsitys, että erilaiset ammatilliset taidot pitäisi automaattisesti hyväksyä eri valtioiden välillä. Rakennusalalla on kuitenkin ammatteja, joissa vaaditaan erityisiä taitoja, jotka linkittyvät kansalliseen lainsäädäntöön ja kansalliseen tapaan rakentaa.

Deleun mukaan järjestö on silti sitä mieltä, että työntekijöiden taidot pitäisi tunnustaa eri maiden välillä. Myös taloudellisesti, sillä sen pitäisi tarkoittaa myös parempaa palkkaa.

– Mutta sen lisäksi on oltava jonkinlainen tarkistuslista siitä, mitä ne taidot ovat ja ovatko ne samalla tasolla eri maiden välillä. Rautalangasta vääntäen, Suomessa rakentaminen ja siihen tarvittavat taidot ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Intiassa ja Nepalissa.

Deleun mukaan taito-unionissa riskinä on, että lähinnä halutaan paljon uutta työvoimaa, mutta ei kiinnitetä huomiota siihen, millä tavalla näitä ihmisiä kohdellaan.

Työturvallisuuskysymykset edelleen esillä

Asbesti on edelleen halki Euroopan yksi tärkeimmistä työturvallisuuskysymyksistä, joihin EFBWW on pureutunut. Sen rinnalle ovat kuitenkin nousseet ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset rakentajien työskentelyolosuhteisiin.

– Ilmastonmuutos tuo uusia riskejä ja vaaroja. Kuumakuormitus sekä työskentely ulkona voimakkaassa auringonpaisteessa, joka linkittyy – ei aivan yksinkertaisesti – ihosyöpiin, ovat molemmat aiheita, joista olemme yrittäneet keskustella jo pari vuotta sitten, Deleu kertoo.

Deleun mukaan ongelmana on, että kun esimerkiksi työperäisestä ihosyövästä alkaa puhua, yritykset ja työnantajat sanovat, että ”ei voi olla meidän vastuullamme varmistaa, että ihmiset käyttävät aurinkorasvaa” tai että ”mistä tietää, johtuuko se työstä vai siitä, että he ovat olleet rannalla suojautumatta”.

– Tämän lisäksi on löydettävä ratkaisu siihen, miten työntekijöitä suojellaan todella kuumissa kesäkeleissä. Erityisesti tietysti Etelä-Euroopassa, mutta ei vain siellä. Koko Euroopan alueella kesät ovat kuumentuneet.

Monessa maassa työntekijöitä jo osataan suojella kylmältä ja sateelta, mutta kuumuudelta ei.

– Tähän yritetään löytää ratkaisuja maasta toiseen. Olemme kuulleet esimerkiksi lisätauoista, kylmän veden tarjoamisesta ja työaikojen muutoksista pois kuumimmalta ajalta. Rehellisesti sanoen yritämme edelleen löytää oikean lähestymistavan aiheeseen.

Deleu sanoo, että EFBWW toivoo ongelmaan ratkaisuja myös federaation jäsenliitoilta. EFBWW voi sitten viedä niitä eteenpäin EU:ssa.

”AY-toimijoiden pitäisi vierailla enemmän meppien luona”

– Melkein 80 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenien vierailuista on yritysvierailuja. Ammattiliittojen on reilut 10 prosenttia, ja kansalaisjärjestöjen loput, suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n EU-edustuston FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara kertoo.

Salovaaran mukaan olisi tärkeää, että palkansaajapuolelta olisi enemmän pyrkimystä tavata meppejä. Nyt se olisi entistäkin tärkeämpää, sillä tuulet eivät varsinaisesti käy palkansaajan suuntaan.

– Esimerkiksi komissaarien kabineteissa ja pääosastolla on tehty aiemmin näkyvää valmistelutyötä, mutta nyt eteen on laskeutunut jonkinlainen ”esirippu”.

Tällä hetkellä tulilinjalla on yritysvastuudirektiivi Omnibus I -paketin myötä. Komission tarkoitus on vähentää yritysten velvoitteita.

– Ay-liikettä ei ole kuunneltu valmistelussa lainkaan, Salovaara ihmettelee.

Niin sanottu etätyödirektiivi kaatui kalkkiviivoilla, sosiaaliparttien neuvotteluissa viime vaalikaudella, ja nyt keskusteluihin nousee lähinnä vain oikeus irrottautua työstä, ei itse etätyön sääntely.

– Me palkansaajapuolella haluaisimme myös direktiivin psykososiaalisesta työkuormituksesta, mutta se siirtynee hamaan tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä komissiota ja Euroopan oikeistoa kiinnostavat lähinnä kilpailukyky, turvallisuus, ulkosuhteet, sota ja kauppapolitiikka.

– Keskistytään enemmän sääntelyn yksinkertaistamiseen kuin uusiin aloitteisiin. EPP:llä on peräti 16 komissaaria ja sosiaalidemokraateilla 5. Vaikka työllisyyskomissaari Roxana Mînzatu on sosiaalidemokraatti, ei hän saa oikein mitään yksin läpi. Lisäksi hänen täytyy uutena Brysselin tulokkaana rakentaa pohjaa ja verkostoja, Salovaara sanoo.

. Komissio ei ole luvannut tälle vuodelle uusia aloitteita liittyen työlainsäädäntöön.

– Tekeillä on kuitenkin laatutyöpaikkojen tiekartta, joka on tärkeä siksi, että Eurooppa ei saisi lähteä kilpailemaan halvalla työvoimalla, vaan säilyttää työpaikkojen laatu.