Rakennusliiton jäsenlehti
Kun kasvukeskusten asuntorakentaminen on hiipunut, ulkomaalaista – erityisesti uzbekistanilaista – työvoimaa käyttävät maalausyritykset ovat siirtyneet Pohjois-Suomen työmaille. Siellä rakentajien työllisyys on ollut viime vuosina muuta maata parempaa.
”Varsinkin maalausalalla tilanne muuttui nopeasti tänä vuonna. Rakennusliitto sai lukuisia yhteydenottoja sekä työnantajilta että työntekijöiltä, että työmaat menevät niin halvalla, että asiaa on syytä selvittää.
Rakennusliiton toimitsijat jalkautuivat alkukesällä Lapin ja Oulun läänin lomarakennuskohteille toteamaan tilanne. Selvitettävää löytyi useilta työmailta, missä maalaus- ja tasoitetyötä tekivät ulkomaalaiset työntekijät. Kohteet sijaitsivat pääosin siellä, minne työnantajan tulee lähettää työntekijät ns. matkatöihin eli lähialueella ei ole alan työvoimaa. Tällöin työnantajan tulee järjestää majoitus, maksaa matkakulut sekä päivärahat.
Kilpailuetu rehellisiin toimijoihin selvisi nopeasti, kun palkkalaskelmista todettiin, ettei matkakuluja ja päivärahoja ollut ulkomaalaisille maksettu. Ongelmia oli myös liian pitkissä työpäivissä, joista ei maksettu ylityökorvauksia. Palkkakustannuksien säästö yrityksille olikin yleensä 20–25 prosenttia alempi kuin mitä TES edellyttää maksettavan.
Nyt tapaukset on saatu pääosin ratkaistua ja puuttuvat saatavat maksettu. Pääurakoitsijoiden ja tilaajien yhteistyö auttoi asioiden nopeaan kuntoon saattamiseen. Toisaalta olisiko hankintayksikön hälytyskellojen pitänyt soida, kun urakkatarjoukset poikkesivat yhtäkkiä totutusta?
Harmaa taloudelta ja työperäiseltä hyväksikäytöltä ei vältytä missään päin Suomea. Muutoksiin alueen työvoimassa tuleekin kiinnittää huomioita ja olla yhteydessä Rakennusliittoon. Ainahan kyse ei ole hyväksikäytöstä, mutta asiat on parempi selvittää heti ja siihen löytyy Rakennusliitosta osaamista ja resursseja.”
Uzbekistanilaisia maalareita on työskennellyt Suomessa jo aivan 2000-luvun alusta. Heitä työskentelee tällä hetkellä Suomessa noin 800.
– Tuolloin Rakennusliiton tietoon tulivat heti myös ensimmäiset hyväksikäyttötapaukset. Nyt kun täällä Etelä-Suomessa on asiat saatu heidän osaltaan pääosin kuntoon ja yritykset ovat parantaneet tapojaan, on osa yrityksistä siirtynyt toimimaan pohjoiseen, jossa valvova silmä ei yllä kaikkialle, vanhempi asiantuntija Markus Ainasoja Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksiköstä kertoo.
Pohjoisessa, jossa rakennusala on paljon paremmassa jamassa kuin muualla Suomessa, on myös hintataso paremmalla pohjalla.
– Etelässä aiemmin toimineet yritykset tarjoavat siellä keikkoja huomattavasti halvemmalla hinnalla kuin paikalliset toimijat. Kohtuullisen luotettavasta lähteestä olen kuullut hintaeron olevan jopa 20–25 prosenttia. Sitten jätetään työntekijöiden päivärahat maksamatta.
Tunturikohteita rakentaa moni keskikokoinen rakennusliike esimerkiksi Oulusta tai Rovaniemeltä. Niillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta työperäiseen hyväksikäyttöön viittaavasta toiminnasta. Maalausalan aliurakoitsijayrityksiä löytyy sekä kotimaisia että liettualaisia ja virolaisia.
– Vielä muutamia vuosia sitten ulkomainen työvoima muutenkin oli pohjoisessa hyvin poikkeuksellista.
Se, mikä myös on muuttunut, on uzbekistanilaisten työntekijöiden luottamus Rakennusliittoon.
– Meillä on tällä hetkellä viitisensataa uzbekistanilaista jäsentä. Vuosien työ ja asioiden hoitaminen kuntoon on luonut luottamusta liittoon ja nykyään työmaiden epäselvyydet tulevatkin liiton tietoon usein juuri uzbekistanilaisten jäsenten kautta, Ainasoja sanoo.
Yhdessä Muonion kohteessa uzbekistanilaisen kohteen työntekijät olivat itse ihmetelleet, miksi toisella työmaalla työskentelevä maanmies sai päivärahat ja he eivät. Rakennusliitto hoito asian kuntoon yhdessä pääurakoitsijan kanssa.
– He alkavat olla aika tietoisia oikeuksistaan suomalaisessa työelämässä.
Toinen myönteinen muutos on työnantajapuolen kanssa solmittu uusi UTS (rakennusalan sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä), jossa työperäistä hyväksikäyttöä epäillessä pääurakoitsijan vastuut on venytetty 6 kuukauteen. Eli pääurakoitsija maksaa puuttuvat palkat, mikäli aliurakoitsija ei tee niin. Aikaikkuna oli aiemmin lyhyempi ja saatavia ehti hapantua.
– Se on kannustanut pääurakoitsijoita laittamaan maksuliikenteen poikki aliurakoitsijoiden suuntaan, kunnes alipalkkaus on korjattu.
Ainasojan mukaan kesällä ilmenneissä uzbekkeja koskevissa epäselvyyksissä yhteistyö on sujunut hyvin sekä työnantajapuolen että pääurakoitsijoiden kanssa.
