Julkista rakentamista siivotaan yhteistyöllä
Kunnat rakennuttavat miljardeilla euroilla vuodessa. Valuvatko rahat harmaaseen talouteen?
Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksikkö herätteli kuntapäättäjiä ja viranhaltijoita syyskuun puolivälissä Kuntamarkkinoilla. Harmaan talouden ehkäiseminen julkisessa rakentamisessa on asia, johon tarvitaan yhteistyötä.
Kuntamarkkinoiden kävijöiden jututtamisen lisäksi liitto järjesti 2 tietoiskua. Niissä vanhempi asiantuntija Toni Malmström haastatteli poliisin ja rakennuttajan edustajia harmaan talouden torjunnasta.
Monenlaista rikollisuutta
Toni Malmström kertoi esimerkin, jossa julkisissa kohteissa työskenteli kosovolaisia työntekijöitä. Työntekijän oleskelulupa oli haettu yhteen yritykseen, työtä saatettiin tehdä toisessa, palkka tuli joskus kolmannen yrityksen tililtä. Kaikilla työt eivät alkaneet, ja yksi työntekijä oli saanut 60 tunnin työstään tilille 40,71 euroa.
– Tämä on malliesimerkki siitä, mihin nykyaikana on tultu: työperäinen hyväksikäyttö, talousrikollisuus ja erilaiset laittoman maahantulon ilmiöt linkittyvät, Helsingin poliisin rikostarkastaja Sami Isoniemi totesi.
Kuten tässäkin tapauksessa, työperäisen hyväksikäytön uhrit ovat usein maksaneet työsopimuksesta tai oleskeluluvasta niin sanotun kynnysrahan jo lähtömaassa ja Suomessa työnantaja ottaa pimeänä maksun asumisesta. Jotta nämä velat saa maksettua, on suostuttava tekemään töitä heikommilla ehdoilla.
Rakennusala on yksi aloista, joilla ongelmia on paljon. Ala on työvoimavoittoinen, ja kaikissa työvaiheissa ei ole korkeita koulutusvaatimuksia. Pitkät aliurakointiketjut tekevät valvonnasta vaikeaa.
Julkisissa hankkeissa rakennuttajan on pyrittävä luomaan käytännöt, joilla rekrytointi hoidetaan eettisesti ja mahdollisimman läpinäkyvästi. Valvontakäynnit paikan päällä työmailla ja eri tietojen vertaaminen ristiin ovat tarpeen.
– Asiakirjanäyttö ei itsessään ole enää luotettavaa. Palkkakuitteja ja tilitietoja pystytään vääristelemään. Jopa ihan yleisesti on tiedossa, että viranomaisrekistereitäkin pystytään erehdyttämään, Isoniemi kertoi.
Poliisi tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa, jotta sirpaloitunut kenttä saadaan kuriin. Myös Rakennusliiton toimitsijat jakavat tietojaan viranomaisille ja toimivat tarvittaessa todistajina rikosasioissa.
Tietoiskun videotallenne
Keinoja on
Helsingin kaupungin asuntotuotanto on viime vuosina toiminut esimerkillisesti harmaan talouden ehkäisyssä. Tietoiskussa yksikön päällikkö Merja Rukko kertoi, miten rakennuttaja valvoo Helsingin työmaita.
Asuntotuotanto pyrkii ummistamaan reiät sopimuksista: esimerkiksi aliurakoitsijoiden ketjuttaminen on rajattu kahteen. Myös omaa henkilöstöä koulutetaan koko ajan. Rukko kiertää myös valvontakäynneillä työmailla yhdessä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n edustajien kanssa.
Valvontakäynnit toteutetaan ilman ennakkoilmoitusta, ja niiden tavoitteena on jakaa tietoa ja puuttua vastaantuleviin rikkeisiin. Valvontaryhmä jakautuu kahteen: osa kiertää työmaalla ja osa on työmaatoimistolla.
Työmaalla jokaisen vastaantulevan henkilön leimaukset ja kulkulupaoikeudet tarkastetaan. Samalla kiinnitetään huomiota työturvallisuuteen.
Toimistolla taas keskustellaan yrityksen toiminnasta ja käydään järjestelmällisesti läpi yrityksen ja aliurakoitsijoiden henkilöstö ja asiakirjat.
Ahkerasta valvonnasta huolimatta ongelmia voi edelleen tulla vastaan myös Helsingin työmailla. Huijaamisen tavat uudistuvat koko ajan.
– Vaikka me teemme aika paljon harmaan talouden [torjumisen] eteen, on parempi olla tuudittautumatta siihen, että näin ei voisi käydä.
– Jos me ummistamme silmät, sieltä tulee taas joku uusi tapa, josta emme pääse edes kärryille. Sillä lailla tämä on jatkuvaa toimintaa, jatkuvaa kehittämistä, jatkuvaa valvontaa, jatkuvaa ihan kaikkea.
