Yhteistoimintalaissa (YTL) säädetään muutosneuvotteluiden käynnistämisestä ja sisällöstä sekä neuvotteluajoista. Muutosneuvotteluiden lisäksi YTL:ssa säädetään jatkuvasta vuoropuhelusta sekä henkilöstön edustajista yrityksen hallinnossa.
Lisäksi oman alan työehtosopimus on syytä tarkistaa, koska työehtosopimuksissa voi olla sovittu laista poikkeavia määräyksiä. Rakennus-, lattianpäällystys-, vedeneristys- sekä maalausalan työehtosopimuksen mukaan muutosneuvotteluita ei tarvitse käydä silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu.
Soveltamisraja on nostettu 50 työntekijään
2021 vuodesta voimassa ollutta yhteistoimintalakia on sovellettu työnantajiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisraja on nostettu 1.7.2025 lukien aiemmasta 20 työntekijästä 50 työntekijään siten, että täysimääräisesti lakia sovelletaan vain 50 henkilö työllistäviin työnantajiin.
Jatkuvan vuoropuhelun velvoite säilyy jatkossakin 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Myös liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskien soveltamisraja pysyy 20 työntekijässä.
Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Tämän rajan laskeminen 100 työntekijään on valmistelussa.
Muutosneuvottelut
Muutosneuvotteluvelvoittelut on käytävä, jos työnantaja harkitsee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista.
Muutosneuvottelut on käytävä lähtökohtaisesti myös työnantajan harkitessa työnjohtovallan piiriin kuuluvan yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavaa olennaista muutosta työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä, työtilojen järjestelyissä tai säännöllisen työajan järjestelyissä.
Työnantajan on ennen muutosneuvotteluiden aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys, josta on käytävä ilmi ainakin muutosneuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamista.
Neuvotteluvelvoitteen täyttäminen – neuvotteluajat puolitettu
Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on 1.7.2025 lukien joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen henkilöstömäärästä.
Neuvotteluaika on 3 viikkoa, jos neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista. Neuvotteluaika on 7 päivää, jos neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista. Neuvotteluaika on 7 päivää myös, jos muutosneuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi riippumatta lomautettavien työntekijöiden määrästä.
20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä on käytävä muutosneuvottelut silloin, kun työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuslain mukaisella taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella työsopimuksen olennaisen ehdon muuttamista tai lomauttamista. Neuvotteluaika on tällöin 7 päivää.
Mikäli irtisanotaan vähintään 10 työntekijää, on neuvotteluajan lisäksi huomioitava, että työsuhde ei voi päättyä ennen kuin kulunut 30 päivää neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle.
Neuvotteluvelvoitteen rikkominen ja hyvitys
Työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän taikka yksipuolisesti muuttanut työntekijän työsopimuksen olennaista ehtoa, voidaan velvoittaa maksamaan kyseessä olleelle työntekijälle enintään 40 160 euron suuruinen hyvitys.
