Kesäduunari-info neuvoo nuoria

Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen saa kysymyksiä etenkin palkkaan ja työaikoihin liittyen. Aiheet vaihtelevat jonkin verran pitkin kesää – esimerkiksi kesän alussa kysyjiä kiinnostivat työsopimukseen ja perehdytykseen liittyvät asiat.

– Alkukesästä tuli myös joitain kysymyksiä, pitääkö suojavarusteet hankkia ja kustantaa itse, Tirinen kertoo.

Loppukesän ongelmia puolestaan ovat palkkasaatavat: joko palkkaa on maksettu liian vähän tai loppupalkan maksaminen työsuhteen päättymisen jälkeen viivästyy. Monelle nuorelle tulee yllätyksenä, että työntekijällä voi tällöin olla oikeus odotusajan palkkaan.

Viime vuonna 9 prosenttia Kesäduunari-infon kysymyksistä tuli rakennusalalta. Tänä vuonna määrä vaikutti ainakin heinäkuun loppuun mennessä olevan hieman vähäisempi.

Suurin osa kysymyksistä tulee joka vuosi aloilta, joilla on paljon nuoria kesätyöntekijöitä: kaupan alalta, matkailu- ja ravintola-alalta sekä maaseutualoilta.

Keskustelua kokonaistilanteesta

Kesäduunarineuvojakin on kesätöissä: muuna aikana Vee Tirinen opiskelee oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Kesäduunari-infossa hän nauttii siitä, että pääsee selvittämään työehtoihin liittyviä asioita nuorille kysyjille. Monimutkaisten työoikeudellisten kysymysten selkeyttäminen ymmärrettäväksi on palkitsevaa.

Yksittäiseen kysymykseen vastaamisen sijaan Tirinen käy usein pidempiä keskusteluja. Yhteydenottaja voi kysyä yhtä asiaa, mutta keskustelussa käy ilmi, että taustalta löytyy muitakin ongelmia, joita nuori ei itse ole hahmottanut.

Kesäduunarineuvoja suosittelee nuorille myös ammattiliittoon liittymistä. Oman alan liitossa on työehtosopimusten parhaat asiantuntijat, ja jos isompia ongelmia tulee, liitosta voi saada oikeusapua.

Monta yhteydenottotapaa

Usein nuoret ovat kuulleet Kesäduunari-infosta omilta vanhemmiltaan. Vanhemmat myös soittavat etenkin alaikäisten kesätyöntekijöiden asioista.

Kesäduunari-infoon voi ottaa yhteyttä WhatsApp-viestillä, soittamalla tai verkkolomakkeella myös nimettömästi. Alkukesällä järjestettiin perehdytykseen liittyvä kyselytuokio sosiaalisen median palvelu Jodelissa.

Moni nuori kertoi tuolloin, että perehdytystä ei ollut ollenkaan, se oli ollut puutteellista tai erilaisiin materiaaleihin piti perehtyä omalla ajalla.

– Tosi moni ei tiennyt, että perehdytys on lakiin pohjautuva oikeus, Tirinen mainitsee.

Jodelin tapaisten palveluiden käyttöä aiotaan jatkaa, koska niiden avulla nuoria tavoitetaan siellä, missä he muutenkin ovat.

Teksti: Salla Virtanen, kuva: Pauli Vento