Harmaa talous ei katoa rakennusalalta
Vaikka aktiivisilla torjuntakeinoilla on merkitystä, löytävät rikolliset toimijat aina uusia tapoja kiertää yhteisiä sääntöjä.
Rakennusliiton jäsenlehti
9.12.2020
Vaikka aktiivisilla torjuntakeinoilla on merkitystä, löytävät rikolliset toimijat aina uusia tapoja kiertää yhteisiä sääntöjä.
Jaa artikkeli
Rakennusalaan liittyvät edelleen tyypilliset talousrikoslajit kuten veropetokset, joihin voi kuulua kuittikauppaa tai perusteettomia alv-palautuksia.
– Nämä yleensä aiheuttavat oheisrikoksena myös kirjanpitoon liittyviä rikosepäilyjä, eli kirjanpidon laatimista suoranaisesti laiminlyödään tai se laaditaan vääränsisältöisenä. Myös työeläkevakuutusmaksupetokset ovat tyypillisiä, Keskusrikospoliisin talousrikosyksikön johtaja Mikko Kiiski kertoo.
Kiiskin mukaan veropetokset voivat toimia myös esirikoksina rahanpesulle. Rahanpesurikoksissa poliisi on saanut havaintoja kryptovaluuttojen käytöstä. Kiiski arvelee ilmiön yleistyvän samalla, kun virtuaalivaluuttojen käyttö lisääntyy muutenkin. Etuna rikolliselle kryptovaluuttojen käytössä on, että ne eivät ole niin helposti esimeriksi talousrikostutkijoiden jäljitettävissä.
– Nämä kaikki trendit eivät näy pelkästään rakennusalalla, mutta ovat tyypillisiä talousrikollisuudessa, Kiiski toteaa.
Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa voidaan myös laskea talousrikollisuudeksi. Ilmiö on noussut otsikoihin viime kuukausina ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
– Ihmiskauppa on talousrikollisuuden alalla törkeimmästä päästä, sillä siinä puututaan ihmisten henkeen terveyteen ja pyritään saamaan sillä oikeudetonta hyötyä, Kiiski sanoo.
– Työperäisen ihmiskaupan motiivit ovat taloudelliset ja sen voidaan katsoa olevan talousrikollisuutta. Ihmiskauppajuttujen selvittämiseen tarvitaan osaamista talousrikollisuudesta ja riittäviä resursseja, Kiiski jatkaa.
Alipalkkaus on työperäisen hyväksikäytön muoto, jonka esiintymismuodot vaihtelevat. Alipalkkaus on välillistä harmaata taloutta ja sitä ilmenee myös rakennusalalla ulkomaisen työvoiman myötä.
– Veroja ja maksuja jää yhteiskunnalta saamatta, kun veropohja jää alipalkkauksen takia liian matalaksi. Uudessa harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmassa selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita puutua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Itse olen näiden kannalla, Verohallinnon harmaan talouden yksikön johtaja Janne Marttinen toteaa.
Kesällä ilmi tuli parikin isompaa rakennusalan talousrikosvyyhtiä. Miten poliisi pääsee näihin kiinni?
– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen.. Näitä tulee ilmi paljon oman työmme kautta analyysien ja muiden ennalta estävien työkalujen avulla. Mutta kuten aina harmaan talouden torjunnassa, viranomaisyhteistyö on kriittisen tärkeää. Tietoa kertyy pienistä jyväsistä aina valmiiseen materiaaliin esimerkiksi verotarkastuksista tai Aveilta. Me tarkastelemme saatuja tietoja sitten rikosoikeudellisesta näkökulmasta, Kiiski kuvaa.
Rakennusala on pirstaleinen ja urakoita ketjutetaan pitkiinkin ketjuihin. Altistaako alan rakenne talousrikollisuudelle?
– Se riippuu toimijoiden tarkoitusperästä. Kunhan esimerkiksi tilaajavastuulain mukaiset toimenpiteet hoidetaan ja valvotaan, että koko ketjun osalta täyttyvät viranomaisvelvoitteet sekä muut asiaan kuuluvat maksut, se on perusteltua, Kiiski toteaa.
Kolikon toinen puoli ovat toimijat, joiden tarkoitusperät ovat rikollisia.
– Ketjutus on kiistatta yksi tapa, jota on hyödynnetty vääriin tarkoituksiin. Ketjutuksella pyritään vaikeuttamaan rikosepäilyn selvittämistä. Yritetään piilottaa rahavirrat ja se, kuka tosiasiallisesti on vastuussa. Harjoitetaan mahdollisesti pimeää palkanmaksua tai pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä. Työmarkkinat globalisoituvat ja se näkyy myös rakennusalalla. Suunta on vahvistunut entisestään, Kiiski sanoo.
Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman tämän vuoden kesäkuussa vuosille 2020–2023.
Rakennusalan harmaata taloutta on pyritty kitkemään viimeisen 10 vuoden aikana muun muassa käänteisellä alv:llä, veronumeron käyttöönotolla sekä laajennetulla työntekijöitä ja aliurakointitietoa koskevalla ilmoitusmenettelyllä. Myös tilaajavastuulaki on aikanaan säädetty harmaan talouden torjumiseksi.
– Käänteisen arvonlisäveron vaikutus vuositasolla on noin 75 miljoonaa euroa vuodessa ja veronumeron ja ilmoitusvelvollisuuden yhteisvaikutus on tuonut palkkatuloja näkyväksi 300 miljoonaa euron edestä, josta veroja maksetaan noin 100 miljoonaa euroa. Nämä uudistukset ovat muuttaneet tilannetta rakennusalalla parempaan suuntaan, mutta eivät ole poistaneet harmaata taloutta kokonaan, Marttinen toteaa.
Verohallinto toteutti vuoden 2019 huhtikuussa laajan kyselyn eri viranomaisille, yrityksille ja työntekijäpuolen edustajille siitä, miten harmaa talous on kehittynyt.
– Harmaa talous elää ajan mukana. Esimerkiksi uudet työntekemisen muodot kuten alustatalous näkyvät myös harmaan talouden muodoissa. Siksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä sekä ajantasaisia toimivaltuuksia viranomaisille esimerkiksi tietojensaannin ja -vaihdon osalta, Marttinen sanoo.
– Rikollisetkin pyrkivät kehittämään toimintaansa, etsivät uusi kanavia, kun viranomaiset paikkaavat aukkoja. Se on sellaista kissa ja hiiri -leikkiä. Meidän on oltava kehityksen hermolla koko ajan. Käyttöön otetut keinot ovat toimineet, mutta emme voi tuudittautua siihen, kun aina löytyy uusia tekotapoja. Eli takaavatko nyt käytössä olevat keinot tulevaisuudessa menestystä harmaan taloudun torjunnassa, sitä ei pysty lupaamaan, Kiiski toteaa.
Rakennusalan kannalta on kiinnostava meneillään oleva hanke (osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa), jossa selvitetään mahdollisuutta laajentaa velvoitteidenhoitoa koskevia tietoja ja muista viranomaisrekistereiden tietoja julkisessa YTJ- järjestelmässä nykyistä laajemmin. Tällöin yrityksillä olisi mahdollisuus valita yhteistyökumppaninsa sen mukaan, miten ne ovat hoitaneet velvoitteitaan.
– On vaikeampi kiertää velvoitteita, jos ne ovat julkista tietoa, Marttinen sanoo.
Marttisen mukaan myös kirjanpitovelvoitetta olisi tarkoitus laajentaa koskemaan ulkomaisia yrityksiä, kun niillä on kiinteä toimipaikka Suomessa.
Sekä Marttinen että Kiiski näkevät korona-ajan väliaikaisen konkurssilainsäädännön näkyvän ensi vuonna omassa työssään, kun väliaikainen velallisen suoja päättyy.
– Konkurssien määrä saattaa kasvaa ja niihin voi liittyä harmaan talouden ilmiöitä. Myös korona-aikana annettujen yritystukien osalta voi tulla ilmi väärinkäytöksiä, Marttinen sanoo.
Kiiski näkee yhtenä mahdollisuutena esimerkiksi velallisten rikokset, jossa konkreettisissa maksuvaikeuksissa olevien yhtiöiden varallisuutta on siirretty pois yhtiöstä viime hetkillä ilman hyväksyttävää syytä.
– Nämä mahdolliset vaikutukset eivät varmasti tule konkretisoituessaan rajoittumaan vain rakennusalalle, mutta asiaa seurataan ja poliisi sekä viranomaisyhteistyökumppanimme laativat asiaan liittyen säännöllisesti toimintaympäristöanalyysejä, Kiiski toteaa.
– Toteutimme kyselytutkimuksen harmaan talouden torjuntaviranomaisille. Koronan takia valvonnan keinoja on jouduttu muuttamaan muun muassa etätarkastuksiksi useissa eri viranomaisissa. Kyselytutkimukseen saadut vastaukset viittaavat siihen, että valvonnan tehokkuus etätarkastusten lisääntymisen myötä on saattanut heiketä. Lisäksi voidaan arvioida, että koronasta aiheutuvat työtehtävät todennäköisesti lisääntyvät seuraavien 1–3 vuoden aikana torjuntatyössä, sanoo Marttinen.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Jaa artikkeli
Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneille, heidän läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa. RIKU:n erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo, että heidän palveluihinsa tulee eniten yhteydenottoja ravintola- ja siivousaloilta ja rakennusala on 3. sijalla yhdessä maatalouden kanssa.
– Rakennusala eroaa hiukan näistä muista siten, että rakennusalan ulkomaiset työntekijät eivät usein tavoittele jäämistä Suomeen. Heillä on perhe kotimaassa ja he haluavat palata sinne, mutta he haluaisivat palkkasaatavansa pois ennen sitä, Marttila kuvaa.
Rahat jäävät saamatta
Tyypillinen tapaus rakennusalalta on sellainen, että pieni ryhmä esimerkiksi ukrainalaisia työntekijöitä on tullut Suomeen töihin. He ovat asuneet talven kylmässä parakissa, eikä palkkoja ole varsinkaan urakan loppuvaiheessa maksettu.
– Välikäsi tai työnantaja saattaa syyttää heitä loppuvaiheessa virheistä tai suorastaan urakan sabotoimisesta eikä suostu maksamaan saatavia, Marttila kertoo.
Aivan viime aikoina myös vakavamman sävyiset yhteydenotot ovat yleistyneet.
– Työntekijöille on sanottu, että jos puhut jollekin, sinulle käy huonosti. On ollut suoranaista väkivallan uhkaa. Ihmiset ovat aidosti peloissaan.
Marttila kertoo, että Rakennusliitosta on ollut apua sellaisissakin tilanteissa, joissa uhrit eivät kuulu liittoon. Vaikka liittoon kuulumattomat eivät saa varsinaista oikeusapua, liitto on auttanut tilanteen selvittämisessä esimerkiksi olemalla yhteydessä pääurakoitsijaan niissä tapauksissa, kun hyväksikäyttö on tapahtunut aliurakoitsijan toimesta ja asiakkaan tavoitteena on ollut vain saada palkkasaatavansa.
– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä niissä tilanteissa, joissa pääurakoitsijat ovat ottaneet asian tosissaan eivätkä yrittäneet vaieta ongelmasta peläten mainehaittoja.
Prosessi kestää
Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät rikosprosessit ovat tällä hetkellä hyvin hitaita. Esimerkiksi vuonna 2017 alkaneiden prosessien tuloksesta ei usein vielä pysty sanomaan mitään. Esitutkinnat voivat olla todella pitkiä.
– Se ei kuitenkaan estä rikosilmoituksen tekemistä sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka palaavat kotimaahansa. Sen jälkeen kun heitä on kuultu, he voivat lähteä takaisin kotiin odottamaan oikeudenkäyntiä, Marttila kertoo.
Tilanteeseen saattaa tuoda helpotusta Helsingin poliisin alle perustettava valtakunnallinen ihmiskaupparikoksia tutkiva ryhmä, jonka rekrytointi on jo aloitettu.
Yhteiskunta
13.3.2025
Kolumni
13.3.2025
Yleinen
11.3.2025
Yhteiskunta
13.3.2025
Laki
9.6.2023
Työturvallisuus
16.12.2021