Raksajäte kannattaa lajitella

Kouvolassa Keltakankaan teollisuusalueelle sijoittunut Ekokaari Oy vastaanottaa ja jatkojalostaa rakennusjätettä uusiokäyttöön nykyaikaisilla menetelmillä. Pääosa aineksista tulee Kymenlaaksosta ja lähimaakunnista, mutta myös pääkaupunkiseudulta ja muualta maasta hankekohtaisina sopimustoimituksina.

– Vuosittaiset tuotantoluvut ovat vaihdelleet 19 000–32 000 tonniin. Erotuksen selittää rakennusalaa viime aikoina koetellut laskusuhdanne, joka näkyy meillä viiveellä. Kapasiteettia riittäisi 50 000 tonniin, mutta vain 70–80 prosenttia siitä on enimmillään ollut käytössä, selvittää Ekokaaren toimitusjohtaja Aki Koivula.

Noin puolet sisään tulevasta sekalaisesta rakennusjätteestä pystytään prosessoimaan hyödynnettäväksi energiana. Korkealaatuista SRF-polttoainetta käytetään teollisuuden rinnakkaispolttolaitoksissa ja heikompilaatuinen jätteenpolttolaitoksissa.

Suomen rakennus- ja purkutyömailta kertyvistä jätteistä puuta on toiseksi eniten betonin ja mineraalipohjaisten materiaalien jälkeen. Keltakankaan käsittelyprosessissa lajiteltu puu jalostetaan kierrätysmurskeeksi, jolla tuotetaan Keltakankaan Lämpö Oy:n voimalaitoksessa kaukolämpöä. Vuotuinen 40 GWh korvaa aiemmin maakaasulla tehdyn lämpömäärän eteläisen Kouvolan kaukolämpöverkossa.  

Lajittelussa erotellut kivijakeet käytetään täyteaineksina kaatopaikoilla tai infra-rakentamisessa. Muiden muassa metallit, kipsit, kattohuovat, tasolasit ja muovit voidaan kierrättää uusiokäyttöön.

Huomattava osa Ekokaareen tulevasta rakennusjätteestä saadaan hyödynnettävään muotoon, mutta kaatopaikalle päätyy silti jonkin verran rejektejä eli käyttökelvottomia aineksia.

Ohjaimissa ja näyttöpäätteellä

Ekokaaren jätekeskuksessa työskentelevän laitosmies Toni Rannilan toimenkuva on varsin laaja. Tehtäviin kuuluu sekä prosessien seurantaa valvomon ruuduilta että työkoneiden ajoa ulkoalueilla.

– Rakennusjätettä esikäsitellään kentällä ennen kuin sitä syötetään murskauksen kautta lajittelulinjastoon. Kuljettimille ruuhkautumisiin pyritään reagoimaan ennakolta. Automatiikka tosin pysäyttää laitoksen, jos johonkin meinaa liiaksi sumautua tavaraa, hän selvittää.

Uusi lajittelulinjasto on otettu käyttöön syyskuussa 2024 ja se korvaa noin 10 vuotta palvelleet vanhat laitteistot. Päivitetty versio kykenee entistä tehokkaammin ja tarkemmin erottelemaan materiaaleja toisistaan, mikä parantaa rakennus- ja purkujätteiden talteenottoa ja kierrätettävyyttä.

– Magneetit nappaavat rautapitoisia metalleja, pyörrevirtaerotin ei-magneettisia, rumpuseulat alle 60 millimetrin kokoisia jakeita, tuuliseulat kappaleita painon perusteella ja optiset erottimet PVC-muoveja, Rannila mainitsee joitakin prosessin vaiheista.

Hän toimii töidensä ohessa Ekokaaren henkilöstön varaluottamusmiehenä. Ekokaaren työntekijöistä 90 prosenttia kuuluu Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon, joten järjestäytymisaste on varsin korkea. Yhteydet työnantajan edustajiin ja neuvonpito heidän kanssaan on sujuvaa ja mutkatonta. Tämä näkyy muun muassa työaikajärjestelmän joustavuutena.

– Me teemme kiertävällä 3 porukan systeemillä 12 tunnin vuoroja kolmena arkipäivänä viikossa. Tämä mahdollistaa pitkät viikonloput, kun vuorojen välipäivät ovat vapaita. Lisäksi on varallaoloja ja pelkkiä päivävuoroja heille, joiden elämäntilanteeseen ne sopivat parhaiten, Rannila kertoo.

Ekokaarella noudatetaan tarkasti yritykselle myönnetyn ISO-sertifioidun työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän käytäntöjä. Työturvallisuusriskejä aiheuttavat alueella liikkuvat lukuisat työkoneet. Ulos mentäessä pukeudutaankin aina kypärään ja huomioliiveihin. Asiasta ilmoitetaan lisäksi radiopuhelimilla, jotta kaikki kuljettajat osaavat varautua ulkokentille jalkautuviin henkilöihin.

Vastaanotettujen kuormien esikäsittely tapahtuu täysin koneellisesti. Tukkeiden poistot kuljettimilta ovat ainoita toimenpiteitä, joita saatetaan joutua tekemään käsivoimin. Lian tai hajun tarttuessa vaatteisiin ne vaihdetaan puhtaisiin välittömästi, kun suma on selvitetty. Siisteyttä noudatetaan yhtä lailla pitämällä pukuhuoneen ”likainen” ja ”puhdas” puoli erillään toisistaan. Niiden välisessä peseytymistilassa voi käydä suihkussa ja saunassa työvuoron päätteeksi.

Työkoneiden ohjaamot ovat alipaineistettuja ja varustettuja pölynsuodattimille sekä ilmastointilaitteilla. Pölyn kulkeutuminen estetään vastaavilla menetelmillä myös sisätiloissa.

– Työskentelyolosuhteet ovat pölynhallinnan ansiosta kohtuullisia. Suodattimet tukkeutuvat nopeasti, joten täällä niitä vaihdetaan koneisiin ja laitteisiin huomattavasti useammin kuin muualla.

Ympäristövastaava huolehtii jätteestä työmaalla

Skanskan työmaalla Helsingin Jätkäsaaressa tukeudutaan rakennusjätteiden lajittelussa kiertotalouteen perehtyneen Lassila & Tikanojan erikoisosaamiseen.

– Saamme heiltä viimeisimmän tiedon ja olemmekin viikoittain yhteydessä jätekuvioiden suunnittelussa, kertoo Skanskan ympäristövastaava Jarmo Heino.

Hänellä on 22 vuoden kokemus rakennusalan erilaisista työtehtävistä. Nykyiseen toimenkuvaansa Heino päätyi koulutusten kautta noin 15 vuotta sitten. Tämänhetkisenä työmaana on Jätkäsaareen rakennettavat Asunto-osakeyhtiö Ahdinlaiturin 212 Hitas-asuntoa. Huhtikuussa 2023 aloitettu projekti käsittää kolme 9–15 -kerroksista asuintaloa ja liiketiloja, joista viimeisimmät on määrä luovuttaa Helsingin kaupungille vuoden 2026 alussa.

– Täällä kuten muuallakin syntypaikkalajittelu on kaiken perustana. Sen sujuminen vaatii riittävän tiheää tyhjennystahtia ja astioita erilaisille jätteille. Jätehuollon toimivat järjestelyt parantavat osaltaan työturvallisuutta, kun tyhjät pakkaukset sekä muut ylimääräiset materiaalit viedään mahdollisimman usein pois nurkista ja kulkuväyliltä, Heino muistuttaa.

Eroteltavien jakeiden pääryhmät muodostuvat puutavarasta, metalleista, kipsilevyistä, muoveista, kartongeista ja betonista. Sekajätettäkin kertyy, mutta sen määrä pyritään minimoimaan kaikissa työvaiheissa. Ehjät kuormalavat palautetaan sellaisenaan käyttöön.

Ahdinlaiturin työmaa saa Lassila & Tikanojalta kuukausiraportin vastaanotetuista määristä jätelajeittain. Yli puolet kaikista kertymistä on ollut puuta. Seuraavana tulevat metallit noin kolmanneksen osuudellaan. Raportointi selkeyttää jätehuollon seurantaa ja paljastaa epätavanomaisia muutoksia, jolloin niihin voidaan reagoida nopeasti.  

Jätteiden hallinnassa hyödynnetään Lassila & Tikanojan toimittamaa combi-puristinta. Monitoimilaitteessa on muoveille ja pahveille omat syöttöaukkonsa, joiden kautta ne päätyvät tiiviiksi rutistettuina säiliöihinsä odottamaan poisviemistä. Kompaktin puristimien edut korostuvat rakennustyömailla, jossa yleisesti on rajallisesti tilaa käytettävissä.

Valtioneuvoston vuonna 2012 voimaan astuneen asetuksen mukaan 70 prosenttia rakennusjätteestä tulisi kierrättää tai hyödyntää muulla tavoin. Skanskalla tavoitteeseen suhtaudutaan kunnianhimoisesti, minkä johdosta yhtiössä ylletään 80 prosentin kierrätysasteeseen. Tämän saavuttamiseen ovat sitoutuneet kaikki osapuolet työnjohdosta työntekijöihin ja aliurakoitsijoihin.

– Meillä on kova halu näyttää edelläkävijänä muille mallia. Esimerkiksi XPS- ja EPS- eristemuovien kierrättäminen uusioraaka-aineeksi on verrattain uutta, jossa olemme jo mukana, Jarmo Heino toteaa viitaten Rakentamisen muovit green deal-sopimukseen.

Hän kiertelee työpäivänsä aikana eri puolilla rakennuskohdetta. Kyttäämisen sijasta Heino jakaa neuvoja ja ohjaa toimintatapoja oikeaan suuntaan.

– Jäteasioita viedään eteenpäin yhteispelillä ja asenteisiin vaikuttamalla. Tämä tuntuu ajoittain hitaalta, mutta kehitystä on tapahtunut paljon siitä, kun tehtävässäni aloitin.