Diplomityö: Maahanmuuton vaikutukset työturvallisuuteen
Asiantuntijoiden mukaan muun muassa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaidon puute voi aiheuttaa ongelmia työturvallisuudelle ja työn sujuvuudelle.
Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa on valmistunut diplomityö osana Viima-tutkimushanketta (Viima – Maahanmuuton ja vihreän siirtymän vaikutukset työturvallisuuteen), jossa Aaro Laitinen tarkastelee maahanmuuton vaikutuksia työturvallisuuteen suomalaisilla työpaikoilla laadullisin menetelmin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuton aiheuttamaa demografista muutosta suomalaisilla työpaikoilla, tarkastella, miten kasvanut maahanmuutto käytännössä muuttaa suomalaista työelämää, millaisia turvallisuuden hallinnan ongelmia se aiheuttaa, sekä selvittää, miten näihin muutoksiin ja ongelmiin on varauduttu työpaikoilla.
Diplomityön tärkeimmät johtopäätökset perustuvat 9 asiantuntijahaastatteluun, joissa haastateltiin kymmentä asiantuntijaa. Asiantuntijat työskentelivät maahanmuuton tai työturvallisuuden asiantuntijoina eri toimialojen työmarkkinajärjestöissä, aiheen tutkijoina, viranomaisina sekä eläke- ja vakuutusjärjestöissä. Tilastotietoa esimerkiksi maahanmuuttajille tapahtuneiden työtapaturmien määrästä suhteessa suomalaisiin työntekijöihin ei ollut aineistossa. Diplomityön tekijä itsekin huomioi tarpeen tämän tyyppiselle tutkimukselle, jota ei vielä ole.
Kielitaito, esihenkilötyö, hyväksikäyttö
Asiantuntijahaastatteluissa tehdyistä havainnoista merkittävimpiä maahanmuuton vaikutusten suhteen olivat kielitaidon aiheuttamat ongelmat työturvallisuudelle, esihenkilötyön vaikeutuminen, kielteiset vaikutukset työyhteisöön sekä maahanmuuttajatyöntekijöiden hyväksikäyttö.
Kaikki haastateltavat pitivät suomen kielitaidon heikkoutta ongelmana työpaikoilla. Se aiheuttaa muun muassa väärinkäsityksiä, vaikeuttaa kommunikointia sekä aiheuttaa ongelmia ohjeiden tulkinnassa. Tämän lisäksi lähtömaan turvallisuuskulttuuria pidettiin vaikuttavana tekijänä siihen, miten maahanmuuttajataustaiset työntekijät suhtautuvat ohjeisiin, henkilösuojaimiin ja työturvallisuuteen ylipäänsä.
Suuri osa asiantuntijoista myös arvioi, että esihenkilötyö muuttuu haastavammaksi maahanmuuton määrän kasvaessa. Yhden haastatellun mukaan useasta eri kulttuuritaustasta tulevat työntekijät ja työntekijöiden mahdollisesti heikko luku- ja kirjoitustaito kasvattaa esihenkilötyön vaikeusastetta. Myös kansainväliset kriisit saatavat luoda jännitteitä työpaikalle. ”…vaikkapa ukrainalaisia ja venäläisiä tuskin kannattaa laittaa samaan työvuoroon…” eräs haastateltu totesi. Toinen asiantuntija arveli, että kulttuuritaustalla saattaa olla vaikutusta siihen, miten esihenkilöön suhtaudutaan riippuen siitä, onko esihenkilö mies vai nainen.
Pääosa haastateltavista myös nosti esiin maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeudet. Asiantuntijat arvioivat, että työntekijän ja työnantajan valtasuhteessa on epäsuhta. Työntekijän oleskelulupa Suomessa on usein riippuvainen työpaikasta. Maahanmuuttaja voi joutua hyväksymään työehtoja, jotka eivät ole työehtosopimusten mukaisia ja heille saatetaan maksaa vähemmän palkkaa.
Useat haastateltavat nostivat esiin myös maahanmuuton positiivisia vaikutuksia, vaikka niistä ei tutkimuksessa kysytty erikseen. Positiivisena asiana maahanmuuttajatyöntekijöiden osalta pidettiin uuden osaamisen tuloa työpaikoilla sekä sitä, että maahanmuutto toimii ratkaisuna työvoimapulaan ja väestörakenteen muutokseen.
Varautumista tarvitaan
Millä tavalla eri organisaatioissa on sitten varauduttu näihin mahdollisiin ongelmiin? Diplomityö nostaa esiin joitakin asiantuntijoiden mainitsemia asioita. Työparityöskentely oppimisen apuna, kaksisuuntainen kotoutuminen, kaksikieliset työohjeet, tekoälyn hyödyntäminen kääntämisessä sekä työhön perehdyttämiseen panostaminen.
Perehdytyksen merkitys korostui erityisesti kolmansista maista tulevien työntekijöiden kohdalla. Se tulisi aloittaa aivan perusasioista, sillä ei voida olettaa asioiden olevan itsestäänselvyyksiä eri kulttuureista tulevilla.
Maahanmuuton kasvun vaikutuksista työturvallisuudelle tulevaisuudessa asiantuntijoiden näkemykset olivat jossain määrin ristiriitaisia. Osa piti tulevaisuuden kehitystä myönteisenä, osa kielteisenä, osa arveli, ettei se vaikuta mitenkään työturvallisuuteen.
