Rakennusliiton jäsenlehti
Hallituksen ideologinen pyrkimys heikentää ammattiyhdistysliikettä ja siirtyä työelämässä työnantajien määräysvaltaan on pelaamista ulkomaisten puliveivariyritysten pussiin, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.
Hallitus on vapauttamassa paikallisen sopimisen työpaikoilla jotakuinkin täydellisesti. Paikallinen sopiminen työehtosopimuksesta poikkeavasti on mahdollista jo nykyisin, kun sopijana on työntekijöiden puolesta liittoon kuuluva luottamusmies ja yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Hallitus haluaa laajentaa sopimista myös villeihin yrityksiin ja ohi luottamusmiesten. Mitä vaikutuksia tällä olisi?
– Ainakin se on iso riski rehtien yritysten kilpailukyvylle. Kummastuttaa, eivätkö kotimaiset yritykset näe ilmiselvää kilpailuriskiä? Ainakin rakennusalan suhteen hallitus pelaa tässä asiassa ulkomaisten yritysten pussiin, Palonen niittaa.
Hän viittaa rakennusalalla toimiviin ulkomaisiin yrityksiin, joiden toiminta jo nykyisellään usein rikkoo Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Palonen uskoo, että lakimuutoksen mahdollistamat paikallisesti sovittavat asiat ulosmitataan tietyissä yrityksissä jo siinä vaiheessa, kun ne solmivat työsopimuksia.
Esimerkiksi moldovalainen rakentaja saa jo kotimaassaan allekirjoitettavakseen työsopimuksen, jossa on sisäänkirjoitettuna kaikki lain sallimat ”paikallisesti sovitut joustot”. Tämän mahdollistava sopimus syntyy notkeasti työnantajan valitseman henkilöstön edustajan kanssa. Työsuhdetta taas ei synny, jos sopimusta ei allekirjoita. Pelko työn menettämisestä pitää suut kiinni.
– Kuinka lakia noudattava ja työntekijöitään arvostava suomalainen yritys kilpailisi urakoista tällaisessa tilanteessa, Palonen kysyy.
Työttömyysturvan heikennyksistä useita on jo hyväksytty eduskunnassa. Rakentaminen on taantumassa ja yhä useampi rakentaja on työtä vailla. Työttömyyskorvauksia leikattiin mm. poistamalla lapsikorotukset (voimaan 1.4.), työssäoloehto pidennetään kuudesta kahteentoista kuukauteen (voimaan 1.9.) ja syyttömän karenssi viidestä seitsemään päivään (voimassa jo). Lomapalkan jaksottamisesta on tässä lehdessä erillinen juttu.
Tämänhetkisen tiedon mukaan syyskuussa leikataan ansioturvan tasoa 20 prosentilla 2 kuukauden työttömyyden jälkeen ja lisäksi lähes 5 prosentilla 8 kuukauden jälkeen. Nämä leikkaukset osuvat nyt erittäin kovaa nimenomaan rakentajiin?
– Kun työttömyyskorvausta, joka ei aiemminkaan ole Suomessa ollut mitenkään erityisen korkea, leikataan sadoilla euroilla kuukaudessa, johtaa se monet rakentajat suoranaiseen ahdinkoon, Palonen arvioi.
Rakennusalan luonteesta johtuen leikkaukset koskevat rakentajiin aivan erityisen voimakkaasti. Palonen nostaa esimerkiksi työssäoloehdon pidentämisen. Muun muassa vedeneristäjät ja asfalttityöntekijät ovat talvikaudella työttöminä. Tehokasta työskentelyaikaa ei siis koskaan ole 12 kuukautta yhteen menoon.
– Kun ensimmäisellä työttömyysjaksolla työttömyyskorvaus alenee tuohon 80 prosenttiin, on se seuraavana talvena korvauksen lähtötaso. Esimerkiksi asfalttimies ei pääse missään vaiheessa nollaamaan ansioturvaansa.
Palonen kysyykin, mistä saadaan tulevaisuuden vedeneristäjät tai asfalttimiehet.
– Vaikuttaa siltä, että hallituksella on tarkoituksenakin vaihtaa työvoima ulkomaiseen halpatyövoimaan tietyillä aloilla. Eivät nuoret hakeudu alalle, jossa toimeentulosta ei ole mitään takeita.
Ammattiliitot ovat kamppailleet lakimuutoksia vastaan poliittisilla lakoilla. Onko ammattiyhdistysliikkeellä oikeus asettua vastustamaan hallitusta?
– Ammattiyhdistysliikkeellä on paitsi oikeus myös velvollisuus puolustaa jäseniään kohtuuttomia leikkauksia ja epäoikeudenmukaisia lakimuutoksia vastaan, Palonen kuittaa epäilyt.
Mitä ay-liike sitten vaatii? Palosen mukaan olennaista on työmarkkina-asioiden palauttaminen työmarkkinapöytään. Esimerkiksi palkoista sopiminen ei kuulu hallituksen lainsäädännöllä ohjattavaksi. Myös puhtaasti ideologiset, ilman talousvaikutusta olevat esitykset on pyyhittävä hallituksen suunnitelmista.
– Työmarkkina-asioiden ratkominen lainsäädännöllä johtaa jatkuvaan pomputteluun, jossa menetetään vakaus ja jatkuvuus.
On myös kysytty, miksi lakot kohdistuvat yrityksiin, vaikka kohteena on maan hallitus. Toisaalta hallitusohjelman työelämää koskevat asiat ovat suoraan yritysten edusmiesten kynästä peräisin.
– Kyllä vuorineuvoksilla on tässä asiassa avaimet käsissään. Sieltä suunnalta on ohjeet annettu myös hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, Palonen arvioi.
Rakennusalalla menee nyt huonosti ja monella rakentajalla on iso huoli työpaikkansa puolesta. Miksi tässä tilanteessa yritysten toimintaa vaikeutetaan lakoilla entisestään?
Palosen mukaan tilanne on valitettava, mutta Rakennusliitto ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa, vaan Orpon hallitus.
– Inflaatioon ja korkotason nousuun verrattuna lakkojen merkitys alan yritysten talouteen on varsin pieni.
Kimmo Palonen muistuttaa, että asioiden pitkittyessä on vaarana, että syksyllä työmarkkinapöydissä ratkotaan yhtä aikaa hallitusohjelmaan liittyviä kysymyksiä ja palkka-asioita.
Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen
